Keskustelu
| Markku K | Tässäkin oli taas Juankoskelta turha suoritus | 1.1.2016 17.20 |
| "Toimenpiteet ASIA Kunnallisvalitus, ylakouluopetuksen j arj estaminen Valittajat 1) Juankosken kaupunki 2) Kirsti Toikka, Kaavi Paatos, johon on haettu muutosta Kaavin kunnanvaltuusto 24.6.2014 § 27 Kunnanvaltuusto on paattanyt tehda Tuusniemen kunnan kanssa sopimuk¬sen ylakouluopetuksen jarjestamisesta 1.8.2015 alkaen. VAATIMUKSET HALLINTO-OIKEUDESSA Valittaj at ovat vaatineet paatOksen kumoamista. Lausunnot ja vastineet Kaavin kunnanhallitus on antanut lausunnot. Valittajat ovat antaneet vastineet. Hallinto-oikeus ei ole arvioinut tarpeelliseksi kuulla Tuusniemen kuntaa asiassa, koska asian selvitettyyn tilaan ja ratkaisuosiosta ilmenevaan asian lopputulokseen nanden Tuusniemen kunnan kuuleminen olisi ollut hallinto¬lainkayttolain 34 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla ilmeisen tarpeeton¬ta. Osoite Puhelin Faksi Sahkiiposti Puijonkatu 29 A, 2. krs, PL 1744 029 56 42500 029 56 42501 ita-suomi.hao@oikeus.fi 70101 KUOPIO 2 (5) HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISU Hallinto-oikeus hylkaa valitukset. Perustelut Oikeudenkaynnin kohde ja hallinto-oikeuden toimivalta Suli/8"1""tni 41. eteu' 1=s's'a on kysymys Kaavin kunnanvaltuuston paatoksen laillisuudesta. (ma Valtuusto on paattanyt tehda Tuusniemen kunnan kanssa sopimuksen kouluopetuksen jarjestamisesta 1.8.2015 alkaen. Paatoksen taustalla on al Tuusniemen kunnan tekeman sopimusesitys. Kunnan lausunnon mukaan varsinainen sopimus yhteisen ylakouluopetuksen jarjestamisesta allekirjoi¬tetaan myohemmin. Julkisoikeudelliseen oikeussuhteeseen liittyvien asioiden tutkiminen kuuluu hallinto-oikeuden toimivaltaan. Perusopetuksen jarjestaminen kuuluu kun¬nan lakisaateisiin velvollisuuksiin. Perusopetuslain 4 §:n (1288/1999) 1 mo¬mentin nojalla kunta voi jarjestaa laissa tarkoitetut palvelut itse tai yhdessa muiden kuntien kanssa. Kaavin kunnanvaltuuston paatoksessa on kyse laki¬saateisen ylakouluopetuksen jarjestamisesta yhdessa toisen kunnan kanssa sopimuksen nojalla eli julkisoikeudellisesta oikeussuhteesta, johon liitty¬vien valitusten tutkiminen kuuluu kokonaisuudessaan hallinto-oikeuden toi¬mivaltaan. Juankosken kaupungin valitusoikeudesta Kuntalain (365/1995) 92 §:ssa saadetaan valitusoikeudesta. Kunnallisvali¬tuksen saa tehda se, johon Oaths on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvol¬lisuuteen tai etuun paatos valMomasti vaikuttaa (asianosainen) seka kunnan jasen. Saman lain 4 §:ssa saddetaan kunnan jasenyydesta. Kunnan jasen on muun muassa se, joka omistaa tai hallitsee kiintead omaisuutta kunnassa. Juankosken kaupunki on valittanut ensisijaisesti asian asianosaisena. Kau¬pungin mukaan valituksenalainen paatos vaikuttaa keskeisesti sen velvolli¬suuksiin tyonantajana. Toissijaisesti kaupunki on vedonnut valitusoikeu¬teensa kunnan jasenyyden perusteella. Kaupunki omistaa Kaavin kunnassa sijaitsevan metsatilan. Hallinto-oikeus toteaa, etta Juankosken kaupungilla on kunnan jasenyyteen perustuva oikeus valittaa paatoksesta. Taman joh¬dosta hallinto-oikeus ei katso tarpeelliseksi arvioida sita, olisiko kaupungil¬la myOs asianosaisuuteen perustuva oikeus valittaa paatoksesta. Kunnanvaltuuston piatoksen laillisuus Asiassa saatu selvitys Kaavin ylakouluopetuksen jarjestamisesta on aikaisemmin vastannut Juan¬kosken kaupunki sopimuksen perusteella (Juankosken kaupungin ja Kaavin kunnan valinen sopimus yhteisen perusopetuksen jarjestamista vuosiluokil¬le 7 - 9). Juankosken kaupunki on vedonnut siihen, etta opettajia, joiden tyo- ja vir-kasuhteisiin paatos vaikuttaa, ei ole kuultu ennen paatoksen tekemista. 3 (5) Opettajat ovat siirtyneet Juankosken kaupungin palvelukseen kaupungin ja Kaavin kurman aikaisemmin tekeman sopimuksen nojalla. Sopimuksen mu¬kaan sen purkautuessa tai muutoin paattyessa Kaavi on sitoutunut ottamaan takaisin yhteisen perusopetuksen palvelukseen siirtyneen henkiloston. Kau¬pungin mukaan valituksenalaisen paatoksen taytantOtinpano aiheuttaa tyti pailckoj en menetyksen kyseiselle opetushenkilostolle. Kaupunki on vedon¬nut myos siihen, etta sopimus koulupalveluj en hankkimisesta olisi tullut tehda liikkeenluovutusta koskevien saarmosten mukaisesti. Myos Toikka on vedonnut siihen, ettei opetushenkilostoa ole kuultu ennen paatoksentekoa ja etta paatos olisi tullut tehda liikkeenluovutusta koskevien saannosten mukaisesti. Lisaksi Toikka on vedonnut siihen, ettei oppilaita ja heidan vanhempiaan ole kuultu asiassa, eika kuntalaisille ole varattu tilai¬suutta ilmaista mielipidettaan asiassa. Toikka on vedonnut myos siihen, et¬tei asiassa ole kayty tyoantajan ja henkiloston valisesta yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain mukaisia neuvotteluja (yt-menettely). Kaavin kunnan Toikan valituksen johdosta antaman lausunnon mukaan va-lituksenalaisen paatoksen valmistelusta on tiedotettu laajasti paikallislehdis¬sä, maakuntalehdessa ja yleisradiossa. Paatoksen valmistelu on kaynnisty¬nyt jo kevattalvella 2013. Kunnan internetsivuilla julkaistuissa sivistyslau¬takunnan, kunnanhallituksen ja valtuuston poytakirjoissa on ollut tietoja asian vireillaolosta ja kasittelyvaiheista. Lausunnon mukaan yleisen vireil¬laolosta tiedottamisen lisaksi asiassa ei ole ollut erityista kuulemisen tarvet¬ta. OpetushenkilostOn osalta lausunnossa on todettu, etta kunta on kaynnis¬tanyt selvitystyon opettajien sijoittumisesta ja asemasta yhdessa Opetusalan Ammattijarjesto OAJ:n paikkallisosaston ja Juankosken kaupungin kanssa. Oikeudellinen arviointi ja johtopaatos Hallinto-oikeus toteaa, etta Kaavin kunnanvaltuusto on paattanyt ainoastaan ylakouluopetuksen jarjestamisesta yhteistyossa Tuusniemen kunnan kanssa. Valtuuston paatoksella ei ole paatetty kunnan opetushenkiltistOn asemasta. Paatoksenteossa ei ole siten tarvinnut soveltaa liikkeenluovutusta tai yt-me¬nettelya koskevia saannoksia. Mandolliset opetushenkildston asemaa koske¬vat paatokset on tehtava erikseen. Asianosaisten kuulemisesta, vireilla olevista asioista tiedottamisesta ja osal¬listumis- ja vaikuttamismandollisuuksien varaamisesta saadetaan kuntalais¬sa ja hallintolaissa. Hallintolain 34 §:ssa saddetaan asianosaisen kuulemisesta. Asianosaisuus¬asema edellyttaa yleensa, etta paatoksella on tiettyyn henkiloon kohdistuvia oikeudellisia seurauksia. Hallintolain tarkoittamaa asianosaisuusasemaa ei toisin sanoen synny niissa tilanteissa, joissa ratkaisulla on vain tosiasiallisia seurauksia. Hallinto-oikeus arvioi, etta valituksenalaisella paatoksella, jolla on paatetty sopimuksen tekemisesta Tuusniemen kunnan kanssa, ei ole ollut valittomia oikeudellisia seurauksia kunnan opetushenkilostolle, oppilaille tai heidan vanhemmilleen. Mainitut tahot eivat nain ollen ole olleet asian asianosaisia kyseisen paatoksen osalta, eika heita ole ollut tarpeen kuulla hallintolain 34 §:ssa tarkoitetulla tavalla henkilokohtaisesti. 4 (5) Hallintolain 41 §:n 1 momentissa saadetaan, etta jos asian ratkaisulla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elinymparistoon, tyon¬tekoon tai muihin oloihin, viranomaisen tulee varata naille henkiloille mah¬dollisuus saada tietoj a asian kasittelyn lahtokohdista ja tavoitteista seka lau¬sua mielipiteensa asiasta. Saman pykalan 2 momentin mukaan asian vireil¬laolosta ja vaikuttamismandollisuuksien kayttamisesta on ilmoitettava asian merkityksen ja laajuuden kannalta sopivalla tavalla. Kun otetaan huomioon, etta valtuuston valituksenalainen paatos on koskenut ainoastaan ylakoulu¬opetuksen jarjestamista yhdessa Tuusniemen kunnan kanssa, eika sopimuk¬sen yksityiskohdista ollut yield tuossa vaiheessa tehty paatosta, ei paatiik¬sella ole arvioitava olevan hallintolain 41 §:n 1 momentissa tarkoitetulla ta¬valla huomattavaa vaikutusta kuntalaisten oloihin. Opetushenkilost011e, op¬pilaille tai heidan huoltajilleen tai muille kuntalaisille ei ole siten ollut vel¬vollisuutta varata erityista tilaisuutta lausua mielipidettaan asiasta. Kunnan lausunnosta ilmenevaa tiedottamista ja asiasta uutisointia on pidettava asian kasittelyn vaiheeseen nanden riittavana tiedottamisena. Lopputulos Kaavin kunnanvaltuusto on harkintavaltansa nojalla voinut paattaa ylakou-luopetuksen jarjestamisesta yhdessa Tuusniemen kunnan kanssa. Kunta ei ole kayttanyt harkintavaltaansa muuhun kuin mihin se on ollut lain mukaan kaytettavissa. Kunnanvaltuuston Oaths ei ole syntynyt valituksissa esite¬tyilla perusteilla virheellisessa jarjestyksessa, eika se ole muutenkaan lain¬vastainen. Taman johdosta valitukset on hylattava. Sovelletut oikeusohjeet Perusteluissa mainitut ja Kuntalaki (410/2015) 147 § Kuntalaki (365/1995) 27 §, 29 § ja 90 § Hallinto-oikeuslaki 3 § |
||
| juristin alku | Re: Tässäkin oli taas Juankoskelta turha suoritus | 1.1.2016 19.35 |
| Taas tuli takkiin. Miksi ei kysytty neuvoa Moro Pekalta? Moro Pekkahan on juristi. Lieneekö Kangasperko kysynyt neuvoa taas JB Evershedsin kallispalkkaisilta kansainvälisiltä juristeilta? |
||
| PV | Re: Tässäkin oli taas Juankoskelta turha suoritus | 1.1.2016 21.31 |
| Moro, ja nykyisin minun tittelit: Master of Laws (oikeustieteiden maisteri), Bachelor of administrative sciences (hallintotieteiden kandidaatti). Olen myös ekonomitutkinnon suorittanut ja aluksen kuljettajan valtakirjan omistava heppu. Lisäksi olen suorittanut hiihdonopettajankoulutuksen ja olen reservin meriupseeri. Ja viimeiseksi olen uimamaisterikin. Urheilussa olen sm-kilpailuissa edustanut mm. purjehduksessa, alppihiihdossa, yleisurheilussa, maastohiihdossa ja keilailussa. Olen myös erittäin paljon harrastanut kamppailulajeja. Olen asunut Jenkeissä, jossa kirjoitin ylioppilaaksi; olen opiskellut Ruotsissa kolme vuotta, olen opiskellut Malagan yliopistossa Espanjassa vuoden ja asunut siellä n. 4 vuotta. Myös Englannin, ruotsin, , espanjan ja saksankielet hallitsen, joista englanti ja ruotsi ovat minulle lähes kotikieliä. Töitä olen tehnyt aika monella saralla, koska ensimäistä kertaa olin kesätöissä 14-vuotiaana ja iltatöissä 16-vuotiaana ja satamassa 17-vuotiaana. Jouduin pois työelämästä perinnöllisen silmäsairauden takia, mutta uskon, että olen taas jo tämän kevään aikana työelämässä. Omistan metsäosuuksia yhdessä erinäisten orgaanien osakkaana ja olenkin hoitanutsukuni metsiä mielenkiintoni takia. Lisäksi minulla on hevosia, joita hoidan itse. Peltohetaareja hoidettavana on n. 10. Samoin olen ollut vuodesta 2005 lähtien kaupunkini luottamushenkilönä ja kaupunginvaltuutettuna. Ajattelin, että kun minusta ei juuri tiedetä mitään, niin kerronpa nyt jotain omilla sivustoillamme. Ja on selvää, että kun olen nyt saanut opintojani osittain selväksi, niin aion myös tarttua toimeen ja en kuitenkaan kerro tulevaisuuden suunnastani, ennen kuin asia on kokonaan varmistunut. |
||
| alan mies | Re: Tässäkin oli taas Juankoskelta turha suoritus | 1.1.2016 23.51 |
| Pekalta hyvä C.V. Itsensä kehuminen on pienempi synti kuin toisten haukkuminen, josko synti ollenkaan muualla kuin Suomessa. Kun Suomessa haluaa olla oikein syntinen, niin pitää sekä kehua itseään että soimata toisia. Ettei nyt PV:n kohdalta otsikko toteutuisi, niin kannattaa todella jo hyödyntää oppimiset. Mikä olisi sen parempaa, kuin toimiminen oman kaupungin ja kaikkien veronmaksajien hyväksi. |
||
| alan kolmas mies | Re: Tässäkin oli taas Juankoskelta turha suoritus | 2.1.2016 1.40 |
| Mahtava CV on Moro Pekalla. Kokemusta on moneen lähtöön. Ehkä juuri siksi Moro Pekka ja muut kylän viisaat perustivatkin VAPAAn ja ovat halunneet muutosta Juankosken korruptoituneeseen ja tyhmään päätöksentekoon. alan mies kokonaan unohtaa senkin tosiasian, että Moro Pekka teki kunnallisvalituksen Juankosken Neron käyttämistä juristipalveluista Premium Boadin ja biolämmön asioiden osalta. Juristien ja Neron luottokonsulttien käytön hintalappu on tullut Juankosken kyrsiintyneille veronmaksajille kalliiksi. Hintalappu on noussut jo noin 500 000 turhaan euroon, eikä loppua näy. Kaikkein hauskinta ja ikävintä asiassa on, että Kuopion hallinto-oikeus on todennut jo 15.1.2013 Neron käyttämät kalliit juristiplavelut laittomiksi - perustuslain 124 §:n vastaisiksi ja määrännyt kyseiset kaupunginhallituksen päätökset kumottaviksi. Juankosken kaupungin on siis syytä periä nämä laittomasti maksetut juristipalkkiot palkkioiden tilaajilta eli Nerolta ja kaupungin hallituksen jäseniltä takaisin. Huvittavinta on, että näillä isoilla ja laittomilla juristipalkkioilla kaupunki ei ole mahtanut kuitenkaan mitään New Stromsin taitavammille juristeille, jotka ovat sitkeästi taistelleet oikeuden puolesta takauksenkin kohdalla ilman korvauksia yli 5 vuotta. Voidaan siis todeta, että Moro Pekka on tässäkin asiassa toiminut parhaalla mahdollisella tavalla kaikkien veronmaksajien hyväksi. |
||
| Eero Kekalainen | Re: Tässäkin oli taas Juankoskelta turha suoritus | 2.1.2016 9.52 |
| Hieno esilletulo moro Pekka. Jotain tiesin taustoistasi jo aiemmin, mut tama on upea avautuminen. Jospa kaikki nimimerkkien takaa huutelevat pystyis edes puoleen tuosta, sanos edes reilusti nimensa, olis paljon mukavampi ottaa kantaa esittamiinsa asioihin. Alan mieshan tavoilleen uskollisena lyttasi Pekan esilletulon itsekehuksi. Minusta se ei ollut itsekehua, vaan rehellinen cv, ettei kenellakaan jaisi epaselvaksi kenenka kanssa ja minkalaisen tietamyksen omaavan henkilon kanssa keskustelee. Terveisin keskella metsaa syntynyt, perus-sotilas ja elamankoulun kayneena Eero Kekalainen |
||
| Juankosken keskustan virallinen ääni | Re: Tässäkin oli taas Juankoskelta turha suoritus | 2.1.2016 10.28 |
| Luku- ja laskutaito ovat tarpeellisia, kun pitää perehtyä asiaan. On kuitenkin syytä muistaa, että näillä taidoilla on vain välineen arvo. Prosessi itsessään tapahtuu päässä. Olenhan minäkin Alkio-opiston käynyt mies. Olen suorittanut paikallisosaston puheenjohtajakurssin ja itsenäisyyspäivänpuheenpitokurssin, mutta ei pelkästään näillä eväillä pysty suurta ihmisjoukkoa opettamaan ja hallitsemaan. Enkä minä näitä saavutuksiani usein toista. Naapurin isäntä nostaa penkistä 120 kiloa, mutta moukarinheitossa hän on aina hävinnyt minulle. Sikavoima on osattava jalostaa, muuten se on hyödytöntä. Me emme yllä mainitun Eeron tavoin tunne alemmuutta välineiden heikkoudesta, koska pystymme hyödyntämään pienemmätkin resurssit muita paremmin. Politiikassa äly on enemmän kuin välineiden summa. Kesksutassakin on ryhdytty kunnioittamaan muodollista oppineisuutta. Juankosken paikallisosaston puheenjohtajakin on opettaja ja sihteeri on maisteri. Johtokunnan kestojäsen on kelaseminaarin käynyt, mutta onko työn jälki parantunut. Ei ole, koska tietojen käsittely on vajavaista. Ymmärrys ei tule kirjoja tavaamalla, vaan oivaltamalla. Muuruveden puolella tilojen keskikoko on iso. Tulotaso ja henkinen voima ovat samassa suhteessa muuta Juankoskea korkeammalla. Jotenkin minusta tuntuu, että ihmisen voimavarojen ero löytyy näistä viimeksi mainituista seikoista. Juuri näistä syistä iloitsemme viimeisen Juankoski-vuoden alkamisesta. |
||
| Eero Kekalainen | Re: Tässäkin oli taas Juankoskelta turha suoritus | 2.1.2016 11.32 |
| Kuten muuruveden virallinen aani toteaa, aly on enemman kaikessa muussakin kuin politiikassa. Jos ihminen on saanut jumalanlahjan, joita ei voi opiskella, ns. hyvat hoksottimet, elamassa parjaa jotensakin. Luulen, et muuruveen moukarimorssarikin elaa naitten lahjojensa avulla. Muuruveen virallinen aani on lahjojensa turvin esiintynyt aina solidaarisena henkilona, vaikkakin on keskustalinen. Hyvien asioitten puolestapuhuvana, aatteen variin katsomatta. Silloin nuornamiesna ollessani, aivan liian monessa asiassa huseeraajaana, minuakin pyydettiin useamman poliitisen ryhmittyman puolesta lahtemaan mukaan politiikkaan. Kieltaydyin systemaattisesti. Siksi nykyaankin voin avoimesti ja puolueettomasti haukkua taikka kehua jotakin puolueitten linjoja. Lieneeko haluaminen politiikkaan mukaan johtunut lentopalloilijanurastani, olin melkoinen peto verkolla, pystyin jujuttamaan vastustajani tullen mennen. Oliskohan tasta taidosta ollut hyotya politiikassa. Olen havainnut saman tosiasian, jonka muuruveen virallinen maatilanisanta toteaa. Muuruveella on Juankosken kaupungin suurimmat maatilat. Tiedan sen, koska tyokseni jakelen Yaran lannoitteita ympari maakuntia. |
||
| Eero Kekalainen | Uusivuosi | 2.1.2016 13.34 |
| Nyt kun olemme siirtyneet seuraavalle vuodelle, tulee mieleen, vahan jo jalkijunassa itsenaisyyspaivamme. Ne suuret teot, joita isamme ja ukkimme ovat tehneet puolestamme, sodassa. Joka kahdeksas, ne nuorimmat 17 v. sotimaan lahteneista palasi sielta puupalttoossa, jos edes sellaisessakaan, katosivat sinne jonnekin. Yli kolmekymmentatuhatta vaimoa jai kaipaamaan miestaan, yli viisikymmentatuhatta lasta jai orvoksi. Katsottuani jalleen uudelleen suuren, ihannoimani suomalaisen sotilaan haastattelun, suuren sotilaan, etulinjassa ansioituneen, Adolf Ehnrothin, haastattelu. Adolf Ehrothin kuolematon lause on, jota han itse kirjaimellisesti noudatti. // Sotajoukkoja johdetaan edesta, ei takaa huutelemalla.// Tatakin han noudatti olemalla etulinjassa, haavoittui ja palasi jalleen eturintamaan. Tassahan on hyva esimerkki tallakin palstalla takarivista nimimerkilla huutelijoille. Varsin eriskummallinen haastattelu. Toimittaja, silloinen varsin sanavalmis Simo Rantalainen, taman kymmenminuuttisen haastattelun alkajaiseksi esitti kysymyksen Adolf Ehnrothille, seuraavan kymmenminuuttisen haastattelun aikana toimittaja kuunteli silmakulmat markana, mita suuri sotaveteraani puhui. Haastattelussa ei esitetty toista kysymysta, tyhjentava vastaus toimittajan ensimmaiseen kysymykseen oli riittava. Kaikkien kannattais katsoa YLEn arkistosta kaikki useammat osat kenraali Ehnrothin haastattelut. Tasta lahdemme viettamaan uutta 2016 vuotta !!!!! |
||
| kyselijä | Re: Tässäkin oli taas Juankoskelta turha suoritus | 2.1.2016 14.01 |
| Mikä onkaan Eeron pituus? Lentopallossa verkolla on etua pituudesta. Jujutuksessa käytit termiä tullen mennen, minä olen tottunut käyttämään termiä mennen tullen. Mistä johtuu ero.? |
||
| Eero Kekalainen | Re: Tässäkin oli taas Juankoskelta turha suoritus | 2.1.2016 14.09 |
| Ero johtuu siita, et sinulle tapahtu mennen tullen, koska sinun juju ei mennyt kenttaan, vaan se palas takasin juonikkaampana. Minun juju meni perille kertavippauksella, tullen ja sinne mennen, ei tullu takas. |
||
| Eero Kekalainen | Re: Tässäkin oli taas Juankoskelta turha suoritus | 2.1.2016 14.15 |
| Anteeksi, jai vastaamatta oleelliseen, kyselijan esittamaan kysymykseen, Pituuteni vaatimattomat selka suorana seisoen 185 cm. Tastahan senttimetreista alkavatkin miesten pituudet. Taman pituuden allaolevien mitat katsotaan neuvolassa. |
||
| kyselijä | Re: Tässäkin oli taas Juankoskelta turha suoritus | 2.1.2016 14.23 |
| Sinulla on hyvä pituus. Sama kuin minulla. Mielipaikkani lentopallossa oli verkolla. Minulla oli hyvä iskulyönti nuorena. Ei tarvinnut edes jujuttaa. Manukin on tykännyt lentopallosta. |
||
| alan mies | Re: Tässäkin oli taas Juankoskelta turha suoritus | 2.1.2016 14.32 |
| Tuossa yllä alan miehen varjo puuttuu yksinkertaisiin kirjoitusvirheisiin. Nehän eivät ole olennaisia. Sen sijaan jotkut muut kirjoitusvirheet ovatkin sitten olennaisia, etenkin jos ne ovat toistuvia eli eivät siten ole lyöntivirheitä. Esimerkiksi suuren idolimme, Adolf Ehrnroothin nimi on syytä opetella kirjoittamaan oikein. Paljon suurempi haitta kuin kirjoitushäiriö on häiriö luetun ymmärtämisessä. Sehän on yksi nykykoulun keskeisiä oppimistavoitteita ja tutkimuksin on todettu, että suomalaiset pojat ovat tässä kansainvälisen keskiarvon alapuolella. Esimerkiksi yllä akm kommentoi kirjoitustani, että olen unohtanut kokonaan PV:n valituksen Neron käyttämistä juristipalveluista Premium Boadin (huom. kirj.asu) ja biolämmön asioiden osalta. Enhän minä mitään ole unohtanut, vaan olen tarkoituksellisesti jättänyt mainitsematta. Eero taas kommentoi, että alan mies tavoilleen uskollisena lyttasi Pekan esilletulon itsekehuksi. Jos vähänkään ymmärtää luettua, niin tajuaa, että minun kirjoitukseni oli kritiikkiä suomalaisesta luonteesta ja tavoista, että itseään ei voi kehua tai mainostaa. PV Amerikassa olleena ymmärtänee, että Suomen menestymisen edellytys on parempi itsetunto ja tuotteiden sekä palveluiden rohkeampi mainostaminen. Siihen liittyy olennaisesti myös osaamisen kehuminen. |
||
| Eero Kekalainen | Re: Tässäkin oli taas Juankoskelta turha suoritus | 2.1.2016 14.47 |
| Manu, ex pressamme on hyva lentopalloilija, pituus on valttia tassa lajissa. Kun silloin nuoruuden aktiiviaikoina Kaavin Kaiun lentopallotouhuissa, sain kunnian edustaa Kaavin Kaikua Pohjois-Savon piirin lentopallojaoston hallituksessa, paasin kunniakkaaseen piirin edustusjoukkueeseen pelaamaan ystavyysotteluun valtakunnan eliitista muodostuvan joukkueen kanssa. Piirin juhlavuoden kunniaksi. Jonkun kerran torjuin Manun iskulyonnin kaikenpeittavalla plokillani. Kiivaan taiston jalkeen myonsimme (sopupeli) katkeran tappiomme, mut minulle jai pysyva merkki kouraani, Olen kerrankin saanut katella istuvaa suomen presidenttia. Ja se Manun koura on miehen koura. Vaikka minakaan en oo heiveroisimmasta paasta miehia, vaatimaton kourani suorastaan hukkui Manun kouraan |
||
| alan kolmas mies | Re: Tässäkin oli taas Juankoskelta turha suoritus | 2.1.2016 16.13 |
| Virallinen ääni on kirjoittanut mielenkiintoisen "sillisalaatin" kommentoidessaan Moro Pekan aivan ilmeisiä ansioita. Virallinen ääni on ottanut esille seuraavat asiat: Luku- ja laskutaito Pään prosessointikyky Alkio-opisto Puheenjohtaja ja puheenpitokurssit Sikavoima Poliittinen äly Keskustan muodollisen oppineisuuden kunnioitus Paikallisosaston opettaja ja maisterinarvoinen sihteeri Oivallus Muuruveden isompi tilakoko Muuruveden Juankoskea korkeampi tulotaso ja henkinen voima Minusta tuntuu siltä, että virallisella äänellä on monelle politiikolla paljon annettavaa. Virallisella äänellä on selvästi laaja henkinen sivistys. Joskus kalareisuilla minulle joku hyvä ystäväni opetti viisauden: "sikamainen käytös on sivistyksen merkki". Monet arvostetut ja legendaariset johtajat ovatkin olleet käytökseltään sikamaisia kuten esimerkiksi kaikkien kepulien jumaloima Urkki ja Nalle Wahlsroosin isä kansaliapäällikkö Buntta Wahlroos. En viitsi luetella muita "sikoja" sen enempää, etten tulisi loukanneeksi tarpettomasti ihmisiä. Kuitenkin nämä "siat" ovat saaneet asioita tapahtumaan. Ovat olleet johtajia ja suunnan näyttäjiä. Juankoskella on pitkään ollut johtajuusvaje. Ei ole ollut riittävästi älyä eikä edes "sikavoimaa". Juankosken kaupunki on ollut ajopuu vuosikymmeniä ja pätemätön virkamiehistö on typerillä toimillaan tuhonnut kauniin ja vauraan maalaiskunnnan. Kaupungiksi Juankoskea ei ole koskaan voinut sanoa. Mm. Jyrki Katainen, opettajien poika Siilijärveltä, on todennut jossain vaiheessa, että "politiikka on mahdollisuuksien taidetta". Sitä se varmaan onkin. Jyrki Boy on ainakin siinä mielessä onnistunut, että hän on tällä hetkellä Suomesta korkeimmassa asemassa EU:n komissiossa. Peräti varapuheenjohtaja. Mutta herää kysymys, onko Suomi hyötynyt jotain siitä, että suomalainen on komission varapuheenjohtaja? Väittäisin, että aika pieniä villoja on meille tullut. Eikä mikkeliläisen ylimielisen Olli Rehnin jäljet EU:n komissaarina kestä millään päivänvaloa. Virallinen ääni jätti ovelasti "sillisalaatissan" mainitsematta yhden tärkeän asian, josta virallinen ääni on aiemmin maininnut muistaakseni kommentoidessaan Sota ja Rauha kirjaa. Jos oikein muistan, niin virallinen ääni silloin puhui verkostoitumisen merkityksestä. Politiikassa on oltava hyvät puhujan lahjat, mutta ennen kaikkea tärkeätä on verkostoituminen. Tämä verkostoituminen on aina ollut kepuleiden hyvin hallitsema alue. Juankoskella kepuleiden verkostoituminen on johtanut siihen, että pienessä kylässä kepuleilla on ollut ehdoton määräenemmistö muistaakseni jopa yli 40 vuotta. Viime vaaleissa tuo ehdoton enemmistö lopulta murtui, mutta kepuleiden verkosto ei kuitenkaan pettänyt ja "koalitio" jäi voimattomaksi. Sitä en ihmettele lainkaan, kun valtuuston johtoon valittiin täysi lammas. Lampaalla ei voi "sikavoimaa". Vanha kansanviisaus on, että joukossa tyhmyys tiivistyy. Niinpä esim. Juankosken valtuustossa päätettäessä asioista älykkyystaso asettuu vääjäämättä korkeintaan valtuuston keskimääräiselle älykkyys- ja oivaltamisen tasolle. Tällainen käyttäytymismekanismi johtaa siihen, että poliittisesti valittujen virkamiesten ja valtuuttetujen välinen ero lopulta häviää kokonaan ja virkamiehet alkavat johtaa valtuutettuja sekä kaupungin hallitusta. Koska virkamiehillä on elinikäinen pesti, niin tällainen kehitys voi jopa tuhota koko kaupungin, kuten on nyt käynyt Juankoskella. Vaikka Juankoskella on ollut Moro Pekan kaltaisia laajasti maailmaa nähneitä kyvykkäitäkin ihmisiä, niin sellaisilla henkilöillä ei ole ollut mitään mahdollisuutta saada ääntään kuuluviin Juankosken päätäksenteossa, vaikka älyä ja oivallustakin olisi ollut kuinka paljon, kun ei ole ollut poliittista verkostoa. Ehkä ei ole ollut myöskään sellaisia puheenjohtaja- tai puheenpitotaitoja, joita Juankosken virallisella äänellä on selvästi ollut. Verkostoituminen on siksi tärkeä, että verkostoitumisen avulla voidaan tehokkaasti estää myös se, että kyvykkäätkään kuntalaiset eivät pääse esille, koska sellainen edustaa uhkaa hyvin verkostoituneelle ja älyllisesti taantuneelle valtuustolle. Mikään ei ole vahvempi voima kuin muutosvastarinta. Tästä syystä Juankoskellakin käynnistettiin kaikki mahdolliset vastavoimat, joilla pyrittiin jopa laittomin keinoin estämään mm. New Stroms Oy:n aikomukset lunastaa Römssyn konkurssipesä. Tämäkin taistelu vain koitui muutoksen ja kehityksen vastustajien täydelliseksi tuhoksi. Tehdas ja biovoimala on tuhoutuneet. Virallinen ääni näyttää arvostavan kovasti opettajia ja maistereita, joilla onkin ollut aina suuri merkitys maaseudulla sivistyksen vaalijoina. Kuitenkin nykypäivänä Suomessa tarvittaisiin muitakin taitoja kuin niitä, joihin opettajat ja maisterit yleensä liitetään eli luku-, kirjoitus- ja laskutaito. Virallinen ääni toteaakin sattuvasti "sillisalaatissaan" heti aluksi, että "luku- ja laskutaito ovat tarpeellisia", mutta "näillä taidoilla on vain välineen arvo. Prosessi itsessään tapahtuu päässä." Siihenkin virallisen äänen havaintoon voin yhtyä, että Muuruveden tilakoolla ja tulotasolla on selvä korrelaatio henkisiin voimavaroihin. Tämän todisti jo hiljan edesmennyt prof. Tatu Vanhanen vertaillessaan afrikkalaisten ja eurooppalaisten tulotasoja ja älykkyysosamääriä. |
||
| Juankosken keskustan virallinen ääni | Re: Tässäkin oli taas Juankoskelta turha suoritus | 2.1.2016 17.21 |
| Täytyypä todeta, että huonomminkin olisi AKM voinut pakkaspäivän valoisan ajan käyttää kuin kirjoitukseni analysointiin. Ei ainoastaan Pekka vaan lukuisat muutkin ovat käyneet lyömässä päätään seinään juankoskelaisessa politiikassa. Päänsä lyöjät ovat tulleet useimmiten keskustan ulkopuolelta joskus myös sisältä. Poliittinen viisaus on suhteellinen arvo. Se kätkeytyy juuri AKM:n paljastamiin verkostoihin, joissa uiminen ei ole kouluviisauden hallittavissa. Pikemminkin päin vastoin. Jo vuosia sitten kerroin miten poliittisten toimijoiden löytyminen Muuruvedellä tapahtui. Omista veljiistäni olin ainoa, joka ei oikein menestynyt koulussa. Lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen oli vaikeaa. Ojan kaivaminen, moukarinheitto ja toisten asioihin puuttuminen sensijaan luonnistuivat. Isäni huomasi jo varhain lahjakkuuteni. Hän sanoi jo alaluokilla ollessani, että poliitikko virallisesta äänestä tehdään ja näin tapahtuikin. Tilanpito tahdottiin uskoa toisille veljilleni. Rakennemuutosten vuosina veljeni karkasivat ravattihommiin muualle ja niinpä tilanpito jäi lopulta minulle. Ja hyvin se on minulta luontunutkin. Monissa asioissa olen kieltämättä joutunut turvautumaan puolisoni apuun, mutta sitä vartenhan puolisot ovat, että auttavat toisiaan. Koneiden korjaus mm. on sellainen ala, joka on jäänyt pääasiassa puolisoni vastuulle, samoin lasten kasvatus. Kukapa meistä olisi mestari jokaisessa työssä. Maatalon työt ovat niin monipuoliset, että jokaiselle lahjalle löytyy käyttöä. Politiikka on yhteispeliä. Se tarkoittaa samaa asiaa kuin verkostojen hallinta. Asiat sovitaan kokousten ulkopuolella ja kokouksissa annetaan kirjaviisaiden puhua. Ei puututa heidän sanomisiin. Ei myöskään väitetä vastaan. Lasketaan vain puheet toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Yhteistyökykyisille demareille annetaan varapuheenjohtajan paikkoja ja sosiaalilautakunnan puheenjohtajuuksia. Yhteistyökykyisille annetaan julkista kiitosta, mutta muitakaan ei moitita. Tälla tavalla polliittinen viisaus toimii. Emme antaudu väittelyyn emmekä haasta riitaa, mutta teemme niinkuin olemme ryhmän sisällä sopineet. Näin politiikkaa on tehty meillä aina. Ja hyvin olemme pärjänneet. Kuntaliitos oli ainut virhe. Tehdaspaikkakunnalla on aina kaikenlaista muutosta. Ihmisiä tulee ja menee. Vierasta ainesta sekoittuu perinteiseen väestöön ja perussukujen geeneihin. Tulevaisuutta ei enää voi ennustaa. Oppineet puhuvat globalisaatiosta. Sen vaikutuksista ei kukaan ole vapaa. Nyt vaimo huutaa syömään. On pakko lopettaa. |
||
| alan kolmas mies | Re: Tässäkin oli taas Juankoskelta turha suoritus | 2.1.2016 22.34 |
| En häpäe tunnustaa sitä, että olisi mukava tavata jossain yhteydessä Juankosken keskustan virallinen ääni. Ehkä tämä uusi vuosi saattaa meidät vielä yhteen. Minusta virallinen ääni edustaa sitä viisautta, mitä meillä Suomessa tarvitaan niin monessa maaseutukunnassa. Minusta on mahtavaa, että Juankosken virallisella äänellä on runsaasti "sikavoimaa" ja myös kirjanpitotaitoa. On hyvä piirre, että virallinen ääni tuntuu herkällä korvalla kuuntelevan myös viisasta vaimoaan, joka pakotti virallisen äänen syömään kesken tärkeätä some-kommentointia. Täytyy muistaa, että jokaisella herrallakin on Herra. |
||
| alan kolmas mies | Re: Tässäkin oli taas Juankoskelta turha suoritus | 2.1.2016 23.31 |
| Mistä Heikin pitäisi tehdä tarjous? Juankoskelta voi ostaa tontteja nykyään yhdellä eurolla. Tiettävästi New Stromsin hallituksessa onkin jo miettitty, ostettaisiko yhdellä eurolla sivukonttorin paikka Juankoskelta, mutta hallitus ei ole vielä myöntänyt moiseen määrärahaa. Myönteistä päätöstä ei ole voitu vielä tehdä, koska NS:n hallituksessa ei ole ainuttakaan ukrainalaista "kansainvälistä liikemiestä". Lisäksi NS:n hallituksessa on katsottu, että Juankoski on niin epäluotettava kunta ja virkamiehet vihamielisiä, vaikka oman kylän yrittäjä haluaisi lisätä paikallista liiketoiminaansa. Täytyykö NS:n kysyä elinkeinoasiamieheltä neuvoa, miten liiketoimet saadaan Juankoskella käyntiin? Vai onko syytä ensin ottaa yhteys valtuuston puheenjohtaja Heimoon? Viimeksi, kun Heimoon oltiin NS:stä puhelimitse yhteydesssä vaalien jälkeen, Heimo oli hyvin yhteistyökykyinen, mutta sittemmin Heimon toimet ovat osoittauttuneet aivan päin vastaisiksi. Sen jälkeen ei olla oltu enää Heimoon yhteydessä. Valtuustohan voi tuntea kyttyrää, kun NS pelasti Juankosken kaupungin kyrsiintyneet veronmaksajat 5 milj euron takauksesta. Laittoman valtiontuen takaisinperintä onkin varmaan jo hyvässä käynnissä. Heimo lienee ollutkin jo asiassa aloitteellinen, koska vaimollaan on ollut asiassa sormensa pelissä. |
||