Keskustelu
| PV | Jatkumoa KHO:lta | 6.1.2016 13.53 |
| Moro, KHO 2015:180 "Kaupunginhallitus oli päättänyt merkitä omistamansa kiinteistöyhtiön osakkeita yhteensä 400 000 euron arvosta. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan pääomasijoituksen tarkoituksena oli vahvistaa kiinteistöyhtiön osakepääomaa ja varmistaa rahoituksen järjestyminen hirsisen toimistotalon rakentamista koskevalle kiinteistöyhtiön rakennushankkeelle. Kaupunki oli perustellut kiinteistöyhtiöön tekemäänsä pääomasijoitusta muun muassa sillä, että kaupunki oli mukana hirsirakentamista koskevassa tutkimus- ja kehityshankkeessa ja että kyseisen hankkeen tavoitteena oli saada metsäalan toimijoita asettumaan kaupungin alueelle. Kaupungin omistus hirsitaloja rakentavassa kiinteistöyhtiössä perustui kaupungin pyrkimykseen edistää kaupungin elinkeinotoimintaa ja työllisyyttä sekä vahvistaa kaupungin tunnettuisuutta metsäalan toimijoiden paikkakuntana. Kiinteistöyhtiön omistaminen ja siihen tehty pääomasijoitus kuuluivat kaupungin toimialaan. Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella kaupungin pääomasijoitus omistamaansa kiinteistöyhtiöön voi muodostaa SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valtiontuen. Kaupunginhallitus ei ollut kuitenkaan päätöksessään arvioinut kysymystä päättämänsä pääomasijoituksen luonteesta suhteessa unionin valtiontukisääntöihin. Kaupunginhallitus ei ollut arvioinut pääomasijoituksesta päättäessään toimistotalon rakentamishankkeen kannattavuutta ja vuokraustoiminnasta saatavia tuottoja eikä myöskään tekemäänsä pääomasijoitukseen liittyvää tuotto-odotusta. Tästä seikasta ei ollut esitetty korkeimmassa hallinto-oikeudessakaan selvitystä. Tämän vuoksi ei ollut mahdollista ottaa kantaa siihen, oliko kaupunki pääomasijoituksesta päättäessään toiminut yksityisen sijoittajan tavoin ja että siten kiinteistöyhtiö ei olisi saanut SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua taloudellista etua. Kaupunginhallituksen päätöksellä päätetty pääomasijoitus oli ollut omiaan vahvistamaan kiinteistöyhtiön kilpailuasemaa verrattuna muihin vastaavaa toimintaa harjoittaviin yrityksiin. Kaupunginhallituksen päätökseen ei kuitenkaan sisältynyt selvitystä pääomasijoituksen mahdollisesta kilpailua vääristävästä vaikutuksesta ja vaikutuksesta jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kun tästä seikasta ei ollut esitetty korkeimmassa hallinto-oikeudessa muutakaan selvitystä, kauppa- ja kilpailuvaikutusta koskevien valtiontuen edellytysten täyttymistä ei voitu poissulkea. Kaupunginhallituksen päätöksestä ilmenevien tietojen perusteella ei ollut siten mahdollista sulkea pois SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen valtiontuen edellytysten olemassa oloa. Kaupunginhallituksen ei olisi tullut tehdä päätöstä toimenpiteen hyväksymisestä ennen valtiontukimääräysten ja -säännösten soveltuvuuden tarkempaa selvittämistä. Kaupunginhallituksen päätös kumottiin virheellisessä järjestyksessä syntyneenä. Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus (SEUT) 107 artikla 1 kohta ja 108 artikla 3 kohta Hallintolaki 31 § 1 momentti Kuntalaki (365/1995) 1 § 3 momentti, 2 § 1 momentti ja 90 § 2 momentti Päätös, josta valitetaan Oulun hallinto-oikeus 28.3.2013 nro 13/0148/1 |
||
| Julli | Re: Jatkumoa KHO:lta | 9.1.2016 19.23 |
| Samanlainen tuomio, kuin Juankoskella PB:n takausasiassa. Pitää seurata, miten siellä asiaan suhtaudutaan. Joutuvat tekemään uuden päätöksen. Tai takaus takaisin. |
||
| Veikko Luode | Re: Jatkumoa KHO:lta | 9.1.2016 19.33 |
| Mikähän suojelusenkeli on Juankosken päättäjillä ja kaupunginjohtajalla.Kun vertaa esim.Kittilän ja Jalasjärven tapauksia,missä on ryhdytty oikeustoimiin kunnan johtoa vastaan ,kun taloudessa on tapahtunut selviä väärinkäytöksiä.Juankoskella ollaan hiljaa,vaikka veronmaksajat maksavat päättäjien selvistä töppäyksistä ja edelleen annetaan ollaan toimettomia,kun omaisuus tuhoutuu talven pakkasissa. |
||