Keskustelu
| PV | Kielletystä valtiontuesta | 27.2.2016 15.25 |
| Moro ja tässä selvitystä kielletyn valtiontuen takaisinperinnästä, ja asia koskee olennaisesti myös Juankosken kaupungin vastuita takauksen takaisinperinnästä: " KHO:2015:7 Valtiontuki ? Takaisinperintä ? Komission päätöksen täytäntöönpano ? Yrityssaneeraus ? Tuen määrä Vuosikirjanumero: KHO:2015:7 Antopäivä: 13.1.2015 Taltionumero: 50 Diaarinumero: 3560/3/13 Kysymys oli kiellettyä valtiontukea koskevan komission päätöksen täytäntöönpanosta. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavana oli kansallisten valtiontuen takaisinperintää koskevien hallintopäätösten ja hallinto-oikeuden päätöksen laillisuus. Arvioitavana olivat päätöksistä ilmenevän valtiontuen takaisinperinnän perusteet ja määrä komission päätöksen asettamissa rajoissa. Korkein hallinto-oikeus totesi ratkaisussaan muun ohella, että kaupunginhallitus valtiontukiviranomaisena oli niin sanotun menettelyasetuksen ja kansallisen lain nojalla ollut velvollinen tekemään päätökset kaupungin aikaisemmin myöntämän komission päätöksessä tarkoitetun kielletyn valtiontuen takaisinperinnästä. Mainittuun velvollisuuteen ei vaikuttanut se, että valtiontuen saaja oli yrityksen saneerauksesta annetun lain tarkoittamassa yrityssaneerauksessa. Sopimus Euroopan unionin toiminnasta 107 artikla 1 kohta ja 108 artikla 2 kohta Neuvoston asetus Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EY) N:o 659/1999 14 ja 25 artikla (menettelyasetus) Laki eräiden valtion tukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta 1 § Päätös, josta valitetaan Kuopion hallinto-oikeus 15.10.2013 nro 13/0413/3 1. Asian aikaisempi käsittely Mikkelin kaupunginhallitus on 11.3.2013 (§ 115) tehnyt päätöksen valtiontuen takaisinperinnästä komission 12.6.2012 tekemässä päätöksessä tarkoitettujen toimenpiteiden 4, 5 ja 8 osalta. Mikkelin kaupunginhallitus on 8.4.2013 (§ 155) tehnyt päätöksen valtiontuen takaisinperinnästä komission 12.6.2012 tekemässä päätöksessä tarkoitetun toimenpiteen 12 osalta. Osuuskunta Karjaportti on valituksessaan Kuopion hallinto-oikeudelle vaatinut päätösten kumoamista sekä niiden täytäntöönpanon kieltämistä. Valituksen mukaan päätökset ovat lainvastaisia. Takaisinperintäpäätösten kohteina olevat saatavat ovat lakanneet Mikkelin käräjäoikeuden vahvistettua valittajan saneerausohjelman 30.1.2006. Päätöksissä mainitut saatavat perustuvat valittajan vastuisiin, joiden peruste on syntynyt ennen valittajan saneerausmenettelyn alkua. Koska saatavia ei ole ilmoitettu saneerausvelkana eivätkä ne ole muutoinkaan tulleet selvittäjän tietoon, ne ovat lakanneet saneerausmenettelyn alettua. Valittajalla ei ole oikeutta poiketa käräjäoikeuden lainvoimaisesti vahvistamasta saneerausohjelmasta, mitä takaisinperintäpäätösten noudattaminen tarkoittaisi. Päätösten noudattaminen ei siten ole lain mukaan mahdollista. Takaisinperittävän tuen määrä on virheellinen toimenpiteen 12 osalta. Takaisinperittävään tukeen sisältyy mainitun toimenpiteen osalta eriä, joita täytäntöönpanon kohteena oleva komission päätös ei ole lainkaan koskenut. Mikkelin kaupunginhallitus on 3.5.2013 antanut lausunnon, jossa se on muun ohella katsonut, että takaisinperintäpäätöksen saatavia ei ole voitu ilmoittaa saneerausohjelmassa huomioitaviksi saataviksi, koska niiden peruste on tullut kaupungin tietoon vasta komission annettua päätöksen asiassa. Komission päätöksessä todettiin, että takaisinperittävää valtiontukea on muodostunut Osuuskunta Karjaportille, ja Mikkelin kaupunki on velvoitettu tekemään asiassa takaisinperintäpäätös komission päätöksen perusteella. Oikeudellisesti epäselvää on, kuinka saatavia tulee arvioida suhteessa yrityssaneeraukseen. Mikkelin kaupunginhallitus on lisäksi 31.5.2013 antanut lausunnon, jossa on muun ohella esitetty, että kaupunki on perustanut takaisinperittävän tuen määrän laskemisen komission 12.6.2012 antamaan päätökseen. Tämän lisäksi komissio on ohjeistanut kaupunkia takaisinperittävän tuen määrän arvioimisessa. Kaupunginhallituksen takaisinperintäpäätöksessä (8.4.2013 § 155) olevia maksueriä ei kaikilta osin välittömästi yksilöidä komission päätöksessä. Komissio on kuitenkin katsonut, että päätös koskee myös yksilöimättömiä myöhemmin erääntyviä eriä. Komissio on ohjeistanut kaupunkia perimään takaisin myös nämä erät. Kaupunginhallituksen käsityksen mukaan on oikeudellisesti epäselvää, kuinka saatavia tulee arvioida suhteessa yrityssaneeraukseen. Sinänsä saatavia ei ole voinut ilmoittaa saneerausohjelmassa huomioon otettaviksi saataviksi, koska saatavien takaisinperinnän peruste on syntynyt komission päätöksen myötä vasta saneerausohjelman vahvistamisen jälkeen. Osuuskunta Karjaportti on täydentänyt päätösten täytäntöönpanon kieltämistä koskevien vaatimustensa perusteluja (14.6.2013). Mainittu täydennys on annettu tiedoksi kaupunginhallitukselle. Osuuskunta Karjaportti on antanut vastineet (15.8.2013) kaupunginhallituksen lausuntojen johdosta. Vastineissa on muun muassa täydennetty valitusta siltä osin kuin siinä on riitautettu takaisinperittävän tuen määrä. Vastineet on annettu tiedoksi kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallitukselle on varattu tilaisuus lausua takaisinperittävän tuen määrästä. Kaupunginhallitus ei ole antanut vastinetta. Kuopion hallinto-oikeus on 25.6.2013 antamillaan päätöksillä 13/0256/3 ja 13/0257/3 hylännyt edellä mainittujen kaupunginhallituksen päätösten täytäntöönpanon kieltoa koskevat hakemukset. 2. Hallinto-oikeuden ratkaisu Kuopion hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Osuuskunta Karjaportin edellä mainituista Mikkelin kaupunginhallituksen päätöksistä tekemät valitukset. Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti: Komission 12.6.2012 asiassa C 12/2009 antaman päätöksen 4 artiklan mukaan seuraavat Osuuskunta Karjaportin hyväksi toteutetut valtiontukitoimenpiteet on pantu sääntöjenvastaisesti täytäntöön Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan vastaisesti, eivätkä ne sovellu sisämarkkinoille: - Mikkelin kaupungin 8 päivänä maaliskuuta 2004 myöntämä takaus (toimenpide 4); - Mikkelin kaupungin 10 päivänä toukokuuta 2004 myöntämä takaus (toimenpide 5); - maksamattomien korkojen muuntaminen lainoiksi (toimenpide 8); - velkojen uudelleenjärjestely vuodesta 2009 (toimenpide 12). Saman päätöksen 5 artiklan 1 kohdan mukaan Suomen on perittävä 4 artiklassa tarkoitettu tuki takaisin tuensaajalta. Saman päätöksen 6 artiklan mukaan edellä 4 artiklassa tarkoitettu tuki on perittävä takaisin välittömästi ja tosiasiallisesti. Suomen on varmistettava, että tämä päätös pannaan täytäntöön neljän kuukauden kuluessa sen tiedoksiantamisesta. Komission päätös on julkaistu Euroopan unionin virallisen lehden 16.1.2013 ilmestyneessä numerossa L 12/1. Asian taustaa ja selvitettävät seikat Hallinto-oikeus on todennut, että valittajalla on ollut mahdollisuus viedä komission päätöksen pätevyys unionin yleisen tuomioistuimen arvioitavaksi. Kanneoikeutta on tullut käyttää kahden kuukauden määräajassa päätöksen julkaisemisesta tai siitä, kun se on annettu kantajalle tiedoksi. Kanneoikeutta unionin tuomioistuimiin on pidettävä ensisijaisena muutoksenhakukeinona kansallisiin oikeusturvakeinoihin nähden. Unionin yleisen tuomioistuimen diaaritietokannan mukaan valittajalla ei ole siellä vireillä olevia asioita, eikä asiassa ole muutoinkaan ilmennyt, että valittaja olisi nostanut kanteen komission päätöksen kumoamiseksi. Valittajan on siten katsottava luopuneen oikeudestaan vedota komission päätöksen pätemättömyyteen. Asiassa on tämän vuoksi mahdollista arvioida enää ainoastaan komission päätöksen täytäntöönpanoa koskevien Mikkelin kaupunginhallituksen takaisinperintäpäätösten laillisuutta. Asiassa on arvioitava, ovatko takaisinperintäpäätökset ristiriidassa komission päätöksen kanssa. Pääasia Sovellettavat oikeusohjeet Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdan (aiemmin Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan) mukaan, jollei perussopimuksissa toisin määrätä, jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu sisämarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Saman sopimuksen 108 artiklan 2 kohdan mukaan, jos komissio toteaa, että valtion myöntämä tai valtion varoista myönnetty tuki ei 107 artiklan mukaan sovellu sisämarkkinoille taikka että tällaista tukea käytetään väärin, se tekee päätöksen siitä, että asianomaisen valtion on komission asettamassa määräajassa poistettava tuki tai muutettava sitä. Euroopan neuvoston Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 93 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä antaman asetuksen EY 659/1999 (jäljempänä menettelyasetus) 14 artiklan 1 kohdan mukaan sääntöjenvastaista tukea koskevissa kielteisissä päätöksissä komissio päättää, että asianomaisen jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet tuen perimiseksi takaisin tuensaajalta. Saman artiklan 2 kohdan mukaan takaisinperimistä koskevan päätöksen nojalla takaisin perittävään tukeen lisätään korko, jonka suuruuden komissio vahvistaa. Korkoa maksetaan siitä päivästä alkaen, jolloin sääntöjen vastainen tuki on ollut tuensaajan käytössä, sen takaisinperimispäivään asti. Saman artiklan 3 kohdan mukaan takaisinperiminen on toteutettava viipymättä ja asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön menettelyjen mukaisesti, jos ne mahdollistavat komission päätöksen välittömän ja tehokkaan täytäntöönpanon. Eräiden valtion tukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annetun lain 1 §:n (187/2008) 1 momentin mukaan Euroopan yhteisöjen komission tekemä päätös Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuen maksamisen keskeyttämisestä tai takaisinperimisestä on pantava Suomessa viipymättä täytäntöön. Saman pykälän 2 momentin mukaan komission takaisinperintäpäätös pannaan täytäntöön takaisinperinnästä vastuussa olevan viranomaisen päätöksellä. Päätöksessä on yksilöitävä tuen takaisinmaksuun velvolliset yritykset, takaisinperittävä määrä ja sille maksettava korko sekä muut tarpeelliset seikat siten kuin komission päätöksessä määrätään. Saman pykälän 3 momentin mukaan takaisinperinnän täytäntöönpanoa koskevaan kansallisen viranomaisen päätökseen haetaan muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Oikeudellinen arviointi pääasian osalta Kunnan viranomaisen päätökseen haetaan pääsäännön mukaan muutosta kunnallisvalituksin. Kuntalain 88 §:n mukaan muu muutoksenhakutie on mahdollinen, jos laissa niin säädetään. Eräiden valtion tukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annetun lain 1 §:n 3 momentin mukaan takaisinperinnän täytäntöönpanoa koskevaan kansallisen viranomaisen päätökseen haetaan muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Tapaukseen eivät siten tule sovellettaviksi kuntalain säännökset, vaan valitukset käsitellään hallinto-oikeudessa hallintovalituksina. Hallinto-oikeus on todennut, että komission tehtävänä on valvoa sisämarkkinoiden toimivuutta ja unionin yleistä etua. Komissiolla on yksinomainen toimivalta arvioida valtiontuen soveltuvuutta sisämarkkinoille. Mikäli komissio arvioi, että jäsenvaltion myöntämä tuki ei sovellu sisämarkkinoille, se tekee jäsenvaltiota velvoittavan päätöksen tuen takaisinperimisestä. Komission tiedonannon "Sääntöjen vastaisen ja yhteismarkkinoille soveltumattoman valtiontuen takaisinperintää edellyttävien komission päätösten tehokas täytäntöönpano jäsenvaltioissa" (EUVL 15.11.2007, C 272/4, jäljempänä komission tiedonanto) mukaan jäsenvaltion kansallisen viranomaisen velvollisuus on panna komission valtiontuen takaisinperimistä koskeva päätös täytäntöön. Ainoa mahdollinen peruste poiketa mainitusta täytäntöönpanovelvollisuudesta on poikkeukselliset olosuhteet, joiden vuoksi päätöksen asianmukainen täytäntöönpano on täydellisen mahdotonta (katso komission tiedonanto, kohta 18). Yhteisöjen tuomioistuimet ovat tulkinneet täydellisen mahdottomuuden käsitettä hyvin suppeasti. Tuomioistuimet ovat vahvistaneet moneen otteeseen, että kansallinen viranomainen ei voi vedota kansallisen lainsäädännön vaatimuksiin perustellakseen sitä, miksi se ei ole noudattanut komission päätöstä, jolla valtiontuki on määrätty takaisinperittäväksi (katso komission tiedonanto, kohta 20 ja C-303/88, Italia v. komissio, Kok. 1991, s. I-1433 ja C-52/84 komissio v. Belgia, Kok. 1986, s. 89, kohta 9). Menettelyasetuksen 14 artiklan 3 kohta edellyttää, että tuen kansallinen takaisinperiminen on toteutettava viipymättä ja tehokkaasti. Yhteisöjen tuomioistuin on korostanut, että sellaisia kansallisia menettelyjä ei pidä soveltaa, jotka eivät täytä menettelyasetuksen 14 artiklan 3 kohdan mukaisia edellytyksiä. Kansallisilla viranomaisilla on myös velvollisuus olla noudattamatta sellaisia kansallisen lainsäädännön säännöksiä, jotka voisivat estää komission päätöksen välittömän täytäntöönpanon (katso komission tiedonanto, kohdat 23 ja 53 sekä C-415/03, komissio v. Kreikka, Kok. 2005, s. I-3875 ja C-232/05, komissio v. Ranska, Kok. 2006, s. I-10071). Unionin tuomioistuinten linja on tunnustettu myös oikeuskirjallisuudessa. Unioni voi antaa säännöksiä unionin oikeuden täytäntöönpanosta ja soveltamisesta, ja tällaisilla säännöksillä on etusija kansalliseen prosessisääntelyyn nähden (katso esimerkiksi Niilo Jääskinen, Euroopan unioni - oikeudelliset perusteet, Talentum - Helsinki, 2007, s. 442). " |
||
| PV | Re: Kielletystä valtiontuesta | 27.2.2016 15.39 |
| Moro, ja tässä Juankosken biolämpö OY:tä ja PB:tä koskeva päätös: -" KHO:2015:126 Valtiontuki ? Esteellisyys ? Yleislausekejäävi ? Osakekauppa ? Osakaslainojen muuttaminen sijoitukseksi ? Lunastuslauseke ? Jäsenyys yhtiön hallituksessa ? Muu erityinen syy ? Arviokirja Vuosikirjanumero: KHO:2015:126 Antopäivä: 1.9.2015 Taltionumero: 2290 Diaarinumero: 183/3/13 Juankosken kaupunginhallitus oli päättänyt omistamiensa, muun ohella kaukolämpötoiminnan alalla toimivan osakeyhtiön, osakkeiden myynnistä toiselle osakeyhtiölle yhteishintaan 13 200 euroa. Samana päivänä kaupunginhallitus oli päättänyt hyväksyä Juankosken kaupungin ensin mainitulle osakeyhtiölle myönnettyjen osakaslainojen muuntamisen sijoitukseksi yhtiön sijoitettuun vapaaseen omaan pääomaan. Hallinto-oikeus kumosi kaupunginhallituksen päätökset sillä perusteella, että nämä päätökset olivat syntyneet sekä kaupunginjohtajan yleislausekejääviin perustuvan esteellisyyden että unionin valtiontukea koskevien määräysten noudattamatta jättämisen vuoksi kuntalaissa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä. Korkein hallinto-oikeus pysytti hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen. Kaupunginjohtaja oli toiminut 4.4.2011 asti sen osakeyhtiön hallituksessa, jonka osakkeiden myynnistä oli kysymys. Kaupunginhallituksen päätökset on tehty 8.8.2011 ja 10.10.2011. Päätökset, jotka koskivat yhtiön osakkeiden myyntiä ja yhtiölle myönnettyjen lainojen järjestelyä olivat merkittäviä sekä yhtiön taloudellisen tilanteen että kaupungin kannalta. Luottamus kaupunginjohtajan toimintaan kaupunginhallituksen yhtiötä koskevassa päätöksenteossa oli hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla vaarantunut. Kaupunginjohtaja oli ollut kuntalain (365/1995) 52 §:n 2 momentin perusteella esteellinen osallistumaan päätöksen valmisteluun kaupunginhallituksessa. Korkein hallinto-oikeus pysytti hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen myös siltä osin kuin kaupunginhallituksen päätösten kumoaminen oli perustunut valtiontukea koskevien määräysten noudattamatta jättämiseen. Kun kaupunginhallituksen päätöksiä tehtäessä ei ollut luotettavasti selvitetty mainittujen määräysten ja säännösten soveltuvuutta toimenpiteisiin ja kun päätelmää valtiontukimääräysten ja -säännösten soveltumattomuudesta ei ollut tehtävissä myöskään asiaa hallintolainkäytön järjestyksessä käsiteltäessä, kysymyksessä olevat valituksenalaiset päätökset olivat syntyneet kuntalain (365/1995) 90 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä. Valtiontukiedellytysten arvioinnista lausutut seikat huomioon ottaen ja kun otettiin huomioon SEUT 108 artiklan 3 kohdan säännöksistä seuraavan valtiontukivalvonnan ennakollinen luonne, ei kaupunginhallituksen vasta korkeimmassa hallinto-oikeudessa esittämää ja yli puolitoista vuotta toimenpiteitä koskevan päätöksenteon jälkeen laadittua selvitystä osakeyhtiön arvosta voitu pitää sillä tavoin riittävänä selvityksenä yhtiön arvosta, että sen perusteella olisi voitu luotettavalla tavalla todeta, että SEUT 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu taloudellista hyötyä koskeva valtiontukiedellytys olisi ollut poissuljettavissa. Sopimus Euroopan unionin toiminnasta 107 artikla 1 kohta ja 108 artikla 3 kohta Kuntalaki (365/1995) 1 § 3 momentti, 52 § 2 momentti ja 90 § 2 momentin 1 kohta Hallintolaki 28 § 1 momentti 5 ja 7 kohta Päätös, josta valitetaan Kuopion hallinto-oikeus 13.12.2012 nro 12/0388 |
||
| PV | Re: Kielletystä valtiontuesta | 27.2.2016 15.47 |
| Moro, ja viimeiseksi tämä päätös, jossa ei myöskään tehty ilmoitusta EU-komissiolle. -" KHO:2015:76 Valtiontuki ? Kunnan toimiala ? Omavelkainen takaus ? Vastavakuus ? Yrityskiinnitys ? PK-yritys ? Sidosyritys ? Omistusyhteysyritys ? Komission takaustiedonanto ? Komission suositus Vuosikirjanumero: KHO:2015:76 Antopäivä: 22.5.2015 Taltionumero: 1344 Diaarinumero: 2362/3/12 Juankosken kaupunginvaltuusto oli päättänyt antaa osakeyhtiölle omavelkaisen takauksen tilanteessa, jossa kaupungissa toiminut kartonkitehdas oli mennyt konkurssiin ja takauksen saanut yhtiö oli tehnyt konkurssipesän kanssa aiesopimuksen, jolla sen oli tarkoitus hankkia konkurssipesältä muun ohella Juankoskella sijaitseva tehdas. Valtuusto oli päätöksenteossaan soveltanut Euroopan komission niin sanottua takaustiedonantoa ja sen pk-yrityksiä koskevia poikkeuksia eikä takauksesta ollut tehty SEUT 108 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua ilmoitusta komissiolle. Hallinto-oikeus oli hylännyt valtuuston päätökseen muutosta hakeneen yhtiön valituksen. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavana asiassa olivat kysymykset siitä, oliko takauksen myöntäminen kuulunut kunnan toimialaan ja oliko takauksen myöntämistä koskevaa päätöstä pidettävä lainvastaisena Euroopan unionin valtiontukisääntöjen noudattamatta jättämisen perusteella. Korkein hallinto-oikeus katsoi kuten hallinto-oikeus, että asiassa esitetyn työllisyyden tukemiseen, takauksen kohteena olevan lainan investointiluonteeseen sekä vastavakuuden arvoon ja taloudelliseen riskiin liittyvän selvityksen perusteella takaus kuului kunnan toimialaan. Korkein hallinto-oikeus totesi, että yritysluokkien määrittelyssä käytettävää henkilöstömäärää ja rahamääräisiä kynnysarvoja koskevien edellytysten on molempien täytyttävä, jotta yhtiö voisi tulla määritellyksi takaustiedonannossa tarkoitetuksi pk-yritykseksi. Yrityksen määrittely pk-yritykseksi johtaa unionin valtiontukiedellytysten lieventymiseen muun ohella siksi, ettei tällaista pk-yritystä katsota vaikeuksissa olevaksi, jos sen perustamisesta on kulunut alle kolme vuotta. Yrityksen kynnysarvojen laskennassa käytettävien tietojen määräytymiseen komission suosituksen (2003/361/EY) liitteessä I tarkemmin määrätyn mukaisesti vaikuttivat yhtiön omistusyhteydet ja sidonnaisuudet. Suositukseen sisältyvää pk-yrityksen määritelmää tuli unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan tulkita suppeasti muun ohella sen valvomiseksi, ettei pk-yrityksen määritelmää kierretä muodollisilla perusteilla. Kun kysymyksessä olevan yhtiön koko osakekannan omisti toinen yhtiö, ei ensin mainittua yhtiötä asiakirjoista ilmenevine omistusyhteyksineen voitu pitää komission suosituksen liitteessä tarkoitettuna riippumattomana yrityksenä. Näin ollen yritysluokkien määrittelyssä käytettävät henkilöstömäärää ja rahamääräisiä kynnysarvoja koskevat asian arvioinnissa merkitykselliset tiedot eivät ole voineet määräytyä vain takauksen saaneen yhtiön tilinpäätöksen perusteella. Kun ennen kaupunginvaltuuston päätöksentekoa ei ollut asianmukaisella tavalla selvitetty yhtiöllä olevien omistusyhteysyritysten tietoja, ei kaupunginvaltuusto takauksesta päättäessään ollut voinut pitää yhtiötä pk-yrityksenä ja soveltaa pk-yritykseen liittyviä poikkeuksia. Yhtiötä ei myöskään asiakirjoista muuten ilmenneen selvityksen perusteella voitu pitää pk-yrityksenä. Kaupunginvaltuuston päätös oli syntynyt kuntalain (365/1995) 90 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus kumosi kaupunginvaltuuston ja hallinto-oikeuden päätökset. Sopimus Euroopan unionin toiminnasta 107 artikla 1 kohta ja 108 artikla 3 kohta Kuntalaki (365/1995) 2 §:n 1 momentti, 13 § 1 momentti ja 2 momentin 6 kohta Unionin tuomioistuimen tuomio HaTeFo, C-110/13, EU:C:2014:114 Päätös, josta valitetaan" |
||
| vouti | Re: Kielletystä valtiontuesta | 27.2.2016 19.41 |
| On se hyvä että jotkut puuttuu rikolliseen toimintaan riippumatta siitä mitä keinoja siihen käytetään. Patiksen miehillä on lähinnä huoli päivärahoista jotka nekin on menneen talven lumia, kiitos meidän Petterille joka hoiti leiviskänsä kotiin...ansiokkaasti ajatellen omaa etua. |
||
| PV | Re: Kielletystä valtiontuesta | 28.2.2016 0.13 |
| Moro, ja tässä Eduskunnan oikeusasiamiehen moite Juankosken kaupungille 31.12.2015: -"Juankosken kaupunginhallituksen mukaan käräjäoikeuden vahvista- mien yrityssaneerausta koskevien päätösten vaikutusten selvittely suhteessa EU kilpailusäädäntöön ei kuulu kaupungille. Kuitenkin edellä selostetun korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisukäytännön ja unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön nojalla unionin valtiontu- kisääntely voi tulla sovellettavaksi myös tukeen, joka perustuu kansal- lisen tuomioistuimen lainvoimaisesti vahvistamaan saneerausohjel- maan. Juankosken kaupungilla on siten ollut asiasta virheellinen käsi- tys ja sen olisi tullut arvioidessaan yritysten yrityssaneeraushakemuk- siin antamia lausumiaan ottaa huomioon myös mahdollinen EU:n val- tiontukisääntelyn soveltuminen asiaan. Saadun selvityksen valossa kaupunginhallituksen päätöksenteko asiassa on ollut puutteellinen. Saatan edellä esittämäni käsityksen siitä, että EU:n valtiontukisäänte- ly saattaa tulla sovellettavaksi myös yrityssaneerausmenettelyyn ja että kaupunginhallituksen olisi tullut sitä koskevia lausumia käräjäoi- keudelle antaessaan ottaa huomioon myös mahdollinen valtiontuki- säännösten vaikutus asiaan. Tässä tarkoituksessa lähetän jäljennök- sen tästä päätöksestäni kaupunginhallituksen tietoon. " |
||
| Vasuuta vaativa | Re: Kielletystä valtiontuesta | 29.2.2016 12.11 |
| Kaupunginhallitus on vastuussa, jos virheellisesti annettua valtiontukea ei peritä takaisin. Kai se voidaan periä ko. toimielimen jäseniltä, jotka ovat katsoneet asiaa läpi sormien? Miksi hallituksessa ei ole kiinnitetty huomiota kaupunginjohtajan esteellisyyteen? |
||
| Ikkunapöydän raati | Re: Kielletystä valtiontuesta | 29.2.2016 15.55 |
| Hallista voi saada 600.000,-. Sehän oli konsulttien ja Juankosken johdon valhe, että hallin arvo on 7 milj. euroa. Me kerroimme sen kaikille etukäteen. Se taas oli rivikepulaisten älynnäyttö, että uskottiin konsulttien emävalheita. Kai Juankoskella kaikkia maatiloja hoidetaan yhtä huonosti luulopohjalta ja lehmille puhutaan englantia. Vapaa Juankoski yritti ainoana pitää meitä hyvällä tiellä. Käykää kysymässä Kangasperkolta. |
||
| jokke | Re: Kielletystä valtiontuesta | 29.2.2016 16.01 |
| Ei muuta kuin halli myyntiin. Sen jälkeen katsotaan paljonko jää päättäjien maksettavaksi. Katsotaan vielä kunnan vastuuvakuutus ja keskustakansan karttuisa käsi. |
||
| Stasi | Re: Kielletystä valtiontuesta | 3.3.2016 21.17 |
| Heikillä ei ollutkaan rahaa! Kyllä pesänhoitaja sen tietää. |
||