Keskustelu
| Yle uutisoi tänään | Juankoski hakee muutosta KHO:n lainantakauspäätökseen | 1.3.2016 8.41 |
| Juankosken kaupunki hakee muutosta KHO:n päätökseen, jolla se totesi kaupungin Premium Boardin kartonkitehtaalle antaman viiden miljoonan euron takauksen virheelliseksi. Juankosken kaupunki hakee muutosta korkeimman hallinto-oikeuden viimekeväiseen päätökseen, jolla se kumosi Juankosken kaupunginvaltuuston tekemän lainantakauspäätöksen Premium Boardin kartonkitehtaalle. Juankosken kaupunki päätti viiden miljoonan euron takauksesta huhtikuussa 2011. KHO:n mukaan päätös syntyi virheellisessä järjestyksessä. Sen mukaan Premium Boardia ei voi pitää pk-yrityksenä, joita varten Juankosken käyttämä takausmenettely on tarkoitettu. Juankosken kaupunginhallitus päätti maanantaina hakea päätökseen muutosta, koska sen mukaan KHO on erehtynyt arvioinnissaan pk-yrityskriteerien soveltumisesta. Kaupungin mukaan ennen takauspäätöstä selvitettiin, voiko Premium Boardia pitää pk-yrityksenä. Lisäselvityspyynnössä KHO ei kuitenkaan kysynyt erikseen, onko kaupunki selvittänyt asiaa, joten kaupunki ei osannut ennakoida että asiaa pitäisi todistella, koska takauspäätöksessä tehdyssä valituksessakaan ei väitetty Premium Boardia tai konsernin yrityksiä suuryrityksiksi. Vuonna 2011 tehdystä takauspäätöksestä valitti New Stroms Oy, joka olisi halunnut tehtaan itselleen. |
||
| Talousmies | Re: Juankoski hakee muutosta KHO:n lainantakauspäätökseen | 1.3.2016 11.50 |
| Otin Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen tärkeimmän osan, siis päätöksen perusteluosan esille: -"täyttyä. Liitteen 6 artiklan 1 kohdan mukaan riippumattoman yrityksen tiedot määräytyvät tämän yhden yrityksen tilinpäätöksen perusteella. Artiklan 2 kohdassa on sen sijaan säädetty sellaisen yrityksen tietojen määräytymisestä (yrityksen tietoihin tehtävistä lisäyksistä), jolla on omistusyhteys- tai sidosyrityksiä. Viimeksi mainitut yritykset on määritelty liitteen 3 artiklassa. Unionin tuomioistuin on liitteen 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun sidosyrityksen tulkintaa koskeneessa tuomiossaan (tuomio HaTeFo, C-110/13, EU:C:2014:114) todennut, että joskin säännökset koskevat sanamuotonsa mukaan lähtökohtaisesti vain tapauksia, joissa yritysten välillä vallitsee jonkin 3 artiklan 3 kohdan ensimmäisen kohdan a?d alakohdassa luetelluista suhteista, ei tästä voida päätellä, että edellytyksen muodollinen täyttymättä jääminen on kaikissa tapauksissa esteenä kyseisten yritysten välisen sidossuhteen toteamiselle. Tuomion mukaan pk-yrityksille myönnetyt edut ovat useimmiten poikkeuksia yleisistä säännöistä, kuten valtiontuen alalla, joten pk-yrityksen määritelmää on tulkittava suppeasti. Edelleen tuomioistuin on todennut, että ainoastaan todella riippumattomien pk-yritysten huomioon ottamiseksi on tutkittava sellaisten pk-yritysten rakennetta, jotka muodostavat taloudellisia ryhmiä, joiden voima ylittää tällaisen yrityksen voiman ja valvottava, ettei pk-yrityksen määritelmää kierretä täysin muodollisilla perusteilla (tuomion 29 ja 32?33 kohta oikeustapausviittauksineen). Lisäksi takaustiedonannon pk-yrityksiä koskevissa poikkeussäännöissä (muun ohella aloittelevia yrityksiä koskeva tiedonannon 3.3 kohdan 5 kappale) on yhtiön emoyhtiöön liittyviä rajoituksia. Kaupunginhallitus on selityksessään katsonut, että Premium Board Finland Oy on pk-yritys. Selityksen mukaan yhtiö alittaa keskisuuren yrityksen henkilöstön määrää, liikevaihtoa ja taseen loppusummaa koskevat edellytykset. Edelleen selityksen mukaan Premium Board Finland Oy:n koko osakekannan omistaa Premium Board Capital Oy, jonka koko osakekannan omistaa hollantilainen Pehami B.V. Pehami B.V:n koko osakekannan puolestaan omistaa eräs yksityishenkilö. Koska koko konsernin palveluksessa on alle 250 työntekijää, ei kaupunginhallituksen mukaan ole tarpeen selvittää sitä, mikä on edellä mainittujen yritysten vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että yritysluokkien määrittelyssä käytettävää henkilöstömäärää ja rahamääräisiä kynnysarvoja koskevien edellytysten on molempien täytyttävä, jotta yhtiö voisi tulla määritellyksi takaustiedonannossa tarkoitetuksi pk-yritykseksi. Yrityksen kynnysarvojen laskennassa käytettävien tietojen määräytymiseen komission suosituksen (2003/361/EY) liitteessä I tarkemmin säädetyn mukaisesti vaikuttavat yhtiön omistusyhteydet ja sidonnaisuudet. Suositukseen sisältyvää pk-yrityksen määritelmää tulee tulkita suppeasti muun ohella sen valvomiseksi, ettei pk-yrityksen määritelmää kierretä muodollisilla perusteilla. Kun Premium Board Finland Oy:n koko osakekannan omistaa toinen yhtiö, ei Premium Board Finland Oy:tä edellä ilmenevine omistusyhteyksineen voida pitää liitteessä tarkoitettuna riippumattomana yrityksenä. Näin ollen yritysluokkien määrittelyssä käytettävät henkilöstömäärää ja rahamääräisiä kynnysarvoja koskevat asian arvioinnissa merkitykselliset tiedot eivät ole voineet määräytyä vain Premium Board Finland Oy:n tilinpäätöksen perusteella. Kun ennen kaupunginvaltuuston päätöksentekoa ei yllä mainittu pk-yritysten unionin oikeudesta johtuva sääntely huomioon ottaen ole asianmukaisella tavalla selvitetty yhtiöllä olevien sellaisten omistusyhteysyritysten tietoja, jotka edellä mainitun liitteen I 6 artiklan mukaan vaikuttavat yrityksen tietojen määräytymiseen, ei kaupunginvaltuusto takauksesta päättäessään ole voinut pitää Premium Board Oy:tä pk-yrityksenä ja soveltaa pk-yritykseen liittyviä takaustiedonannon poikkeuksia. Yhtiötä ei myöskään asiakirjoista muuten ilmenevän selvityksen perusteella voida pitää tiedonannossa tarkoitettuna pk-yrityksenä. Kaupunginvaltuuston on valtiontukiviranomaisena huolehdittava valtiontukea koskevien määräysten ja säännösten noudattamisesta. Näin ollen sillä on katsottava olevan myös selvitysvelvollisuus niistä seikoista, joiden perusteella se päätöstä tehdessään on katsonut, ettei SEUT 108 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ole tarvinnut noudattaa. Kun takausta myönnettäessä ei ole riittävästi selvitetty niitä perusteita, joilla Premium Board Finland Oy:tä voitaisiin pitää takaustiedonannon tarkoittamana pk-yrityksenä, ei yhtiöön ole voitu takauksen ilmoittamatta jättämisen perusteena soveltaa tiedonannossa määriteltyjä pk-yrityksiä koskevia poikkeuksia. Muuta selvitystä tiedonannon tarkoittamien lainanottajan taloudellista tilannetta (3.2 a-alakohta) ja takauksen markkinaehtoisuutta koskevien edellytysten (3.2 d-alakohta) täyttymisestä asiassa ei ole täälläkään esitetty eikä asiakirjoista ilmenevien tietojen perusteella ole tyhjentävästi todettavissa, että mainitut edellytykset muilla kuin pk-yrityksiä koskevilla perusteilla olisivat täyttyneet. Näin ollen asiassa ei voida takaustiedonannon 3.2 kohdan edellytysten täyttymisen perusteella katsoa selvitetyksi, ettei kysymyksessä oleva yksittäinen takaus ole valtiontukea ja ettei takausta tällä perusteella ole tarvinnut komissiolle SEUT 108 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla ilmoittaa. " ---Kun huomioidaan KHO:n pari tärkeää lausetta: ..ettei PK-yritysten määritelmää kierretä --lakia kierretä. Ja toiseksi ...koska PB:n työntekijöiden määrä on alle 250, ei kaupunginhallituksen tarvitse selvittää sitä, mikä on edellä mainittujen yritysten vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma.---Joten miksi Juankoski hakee purkua, vaikka se tiesi, että juuri tarve oli KHO:n mainitsemien ja sitten myös Juankosken mainitsemien lähipiiriyhtiöiden liikevaihto ja taseen loppusumma. Voidaan todeta, että Juankoskella oli tiedossa KHO:n vaatimukset saada tiedot lähipiiriyhtiöiden liikevaihto ja tasetiedoista-- ei siis mikään KHO:n virhe vaan Juankosken kaupungin ylimielisyys ja että tarkoitus oli kiertää EU-lainsäädäntö. Kuten KHO totesi. |
||
| alan mies | Re: Juankoski hakee muutosta KHO:n lainantakauspäätökseen | 1.3.2016 15.44 |
| Pk-yrityksen määritelmä on se, että henkilöstöä pitää olla alle 250 henkeä, liikevaihdon pitää olla alle 50 MEUR ja taseen alle 43 MEUR. Jos näistä kolmesta kaksi on totta, niin yritys on pk-yritys. Jos tätä sovelletaan PBF:ään, niin henkilöstömäärä on selvästi alle rajan myös omistajayhtiöineen eikä siitä ole kahta sanaa. Liikevaihdon osalta voidaan todeta, ettei PBF ole päässyt koskaan lähellekään 50 MEUR liikevaihtoa. Toinen asia on se, että kun on tulevasta kysymys, niin kai se pitäisi ottaa huomioon, mihin liikevaihtoon yritys pyrkii saadessaan lainan ja sen takauksen. Varmasti PBF Oy on pyrkinyt yli 50 miljoonan euron liikevaihtoon. Mitä sitten tulee taseeseen, niin huomauttaisin, että esimerkiksi viimeksi päättyneellä tilikaudella PBF:n tase oli 3.7 MEUR, joka ei ole lähelläkään rajaa 43 MEUR, vaikka veloista oli annettu anteeksi 90%. Tällä sivustolla on toisaalta todistettu moneen kertaan, että PBF:n omistajayhtiöt olivat täysin persaukisia eli niiden varoista ei taseeseen saada lisämääriä. Aina puolueettoman alan miehen tuomio on siis, että PBF oli ja on pk-yritys ja yleisen edun nimissä on KHO:n päätös kumottava, koska muutenhan KHO voi tehdä täysin perusteettomia päätöksiä eli herää epäilys siitä, että KHO:n jäseniin voidaan vaikuttaa asiattomin perustein. |
||
| Don King | Re: Juankoski hakee muutosta KHO:n lainantakauspäätökseen | 1.3.2016 16.48 |
| KHO:n perusteluja: --Korkein hallinto-oikeus toteaa, että yritysluokkien määrittelyssä käytettävää henkilöstömäärää ja rahamääräisiä kynnysarvoja koskevien edellytysten on molempien täytyttävä, jotta yhtiö voisi tulla määritellyksi takaustiedonannossa tarkoitetuksi pk-yritykseksi. Yrityksen kynnysarvojen laskennassa käytettävien tietojen määräytymiseen komission suosituksen (2003/361/EY) liitteessä I tarkemmin säädetyn mukaisesti vaikuttavat yhtiön omistusyhteydet ja sidonnaisuudet. Suositukseen sisältyvää pk-yrityksen määritelmää tulee tulkita suppeasti muun ohella sen valvomiseksi, ettei pk-yrityksen määritelmää kierretä muodollisilla perusteilla. Kun Premium Board Finland Oy:n koko osakekannan omistaa toinen yhtiö, ei Premium Board Finland Oy:tä edellä ilmenevine omistusyhteyksineen voida pitää liitteessä tarkoitettuna riippumattomana yrityksenä. Näin ollen yritysluokkien määrittelyssä käytettävät henkilöstömäärää ja rahamääräisiä kynnysarvoja koskevat asian arvioinnissa merkitykselliset tiedot eivät ole voineet määräytyä vain Premium Board Finland Oy:n tilinpäätöksen perusteella.-- ylläolevasta juridisesta perustelusta voidaan todeta, ettei kysymys ole PB:n yrityskoosta, vaan niistä yrityksistä, jotka muodostavat konsernin, sidosyhteisöt- tarkoittaen, että Pehami BV:n kirjanpitotiedot ja yrityksen rahansiirrot yhdistettynä muihin yrityksiin konsernissa ovat ne yritystiedot, jotka Juankoski ei omin selvityksin "tarvinnnut" selvittää KHO:lle. Kannattaisi "alan miehen" pysyä insinöörieläkeläisenä, ja siis omassa lestissään. Ei kannata tulkita asioita, joista ei ymmärrä. |
||
| alan kolmas mies | Re: Juankoski hakee muutosta KHO:n lainantakauspäätökseen | 1.3.2016 22.38 |
| Tätä pk-yritysasiaa palloteltiin oikein urakalla valitusprosessin aikana, koska koko laiton takaus perustui pk-yrityskikkailuun, josta komissiokin on antanut tarkentavia ohjeita kikkailun estämiseksi. KHO totesi päätöksessään lyhyesti seuraavasti: "Suositukseen sisältyvää pk-yrityksen määritelmää tulee tulkita suppeasti muun ohella sen valvomiseksi, ettei pk-yrityksen määritelmää kierretä muodollisilla perusteilla. Kun Premium Board Finland Oy:n koko osakekannan omistaa toinen yhtiö, ei Premium Board Finland Oy:tä edellä ilmenevine omistusyhteyksineen voida pitää liitteessä tarkoitettuna riippumattomana yrityksenä." NS oli kunnallisvalituksensa selityksessä kaupungin esittämään vastineeseen perustellut sitä, että Premium Board Finland ei ole riippumaton pk-yritys seuravasti: "Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEUT) artikloissa 107 ja 108 on selkeät säännökset, joita tulee noudattaa jäsenmaissa, kun julkista tukea annetaan yrityksille. Näiden artiklojen (107.1) avulla pyritään siihen, että valtion varoista ei muodossa tai toisessa myönnetty tuki vääristä tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotakin yritystä tai tuotannonalaa. Tällainen tuki ei sovellu yhteismarkkinoille siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. NS toteaa, että PBF on ilmoittanut julkisuuteen, että sen tuotannosta noin 90% menee vientiin ja suurelta osin EU:n alueelle. PBF:lle myönnetty julkinen tuki ei siis sovellu EU:n yhteismarkkinoille. NS toteaa, että PBF:lle kanavoitu merkittävä julkinen tuki on siis tullut vain yhden yrityksen tai yritysryhmän hyväksi. PBF:n viedessä valtaosan osan tuotannostaan yhteismarkkinoille kyseinen takaustoimenpide siis vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä (2000/C 71/07) SEUT sopimuksen artiklojen 87 ja 88 soveltamisesta valtiontukiin ja - takauksiin koskevassa kohdassa 4.1 todetaan että, kun NS:n ym. mainitsemat takauksen tunnusmerkit täyttyvät, niin takauksen arviointiin on sovellettava artiklan 87.1 säännöksiä. Näihin säännoksiin kuuluu kohdassa 1.3 mainittu velvoite siitä, että tällaisen takauksen myöntämisestä tai muuttamisesta koskevista suunnitelmista on riittävän ajoissa tehtävä ilmoitus komissiolle, jotta komissio voi esittää näkemyksensä asiasta. Tätä ennakkoilmoitusta EU:n kilpailuvirastoon julkiset PBF:n rahoituksen varmistaneet Juankosken kaupunki, Finnvera ja Savon Voima OyJ (JBOY:n liitännäistapaus) eivät ole tehneet. Juankosken kaupungin käsityksen mukaan kysymyksessä ei myöskään ole ollut kielletystä valtion tuesta, koska sen käsityksen mukaan kaikki SEUT sopimuksen 107.1 artiklassa mainitut edellytykset täyttyivät sille, että myönnetty takaus ei ollut kiellettyä valtiontukea. Tästä syystä takauksesta ei tarvinnut tehdä komissiolle mitään ilmoitusta. Komission takaustiedotteeseen (2008/C 155/02) viitaten Juankosken kaupunki toteaa vastineessaan myös, että lainan ottaja ei ole taloudellisissa vaikeuksissa ja että lainanottaja PBF on ns. pk-yritys, joka on perustettu alle kolme vuotta sitten ja sellaisen ei katsota komission takauksen myöntämistä koskevassa tiedonannossa olevan vaikeuksissa olevia yrityksiä. NS käsityksen mukaan Juankosken kaupunki on näillä yrityskokoon liittyvillä määrittelyillään vain pyrkinyt välttämään poikkeuksellisen suureen kaupungin takaukseen ja riskinottoon liittyvän EU:n pakottavan ilmoitusvelvollisuuden. NS käsityksen mukaan PBF ei ole tehnyt myönnetystä takauksesta ennakkoilmoitusta eikä myöskään takauksen myöntämisen jälkeistä ilmoitusta, joka on tehtävä siinäkin tapauksessa, että takauksen myöntämisen katsottaisiin kuuluvan ns. ryhmäpoikkeusasetus-menettelyn piiriin. NS on valituksissaan todennut, että PBF ei ole riippumaton PK-yritys vaan ns. sidosyritys. Kaaviokuva PBF:n sidossuhteista on esitetty Liitteen X kuvassa. Juankosken kaupungin takausta koskeva sopimus neuvoteltiin ja suunniteltiin yhdessä yhdessä Stromsdal OyJ:n konkurssipesän keskeisten velkojien, PBF:n, PBF:n emoyhtiön (Premium Board Capital Oy, PBCOY) ja PBCOY:n hollantilaisen emoyhtiön Pehami B.V.:n sekä Juankosken kaupungin ja Savon Voima Oy:n kanssa, joilla molemmilla oli suuret intressit saada pysähtynyt tehdas uudelleen käynnistettyä. Juankosken kaupungin osalta nämä intressit liittyivät tietenkin PBF:n mahdoliseen veronmaksutuloon, mutta oleellisesti myös siihen, että kaupunki omistaa kartonkitehtaasta ns. viimeistelyhallin, jossa tapahtuu kartonkitehtaan arkitus ja myös arkitetun ja rullapakatun tuotannon pakkaaminen ja toimitus asiakkaille. Juankosken kaupunki vastaa myös PBF:n tuottaman jäteveden puhdistuksesta Koillis-Savon Ympäristönhuolto Oy:n kunnallisen- ja teollisen jäteveden puhdistuslaitoksessa, jonka omistavat Juankosken kaupunki ja Kaavin kunta 70%:n ja 30%:n osuuksin. Tämän lisäksi Juankosken kaupunki on ollut koko ajan JBOY:n keskeisenä omistajana alusta lähtien 30%:n osuudellaan aina siihen asti, kun kaupunki myi lahjanomaisella kaupalla PBF:lle 11% osakkeistaan PBF:n sisaryritys Primary Energy Finland Oy:lle (PEFOY) 8.8.2011 (KHO on määrännyt nämä kaupat purettavaksi). Juankosken kaupungin ohella myös kunnallinen Savon Voima OyJ omisti 40% JBOY:n osakkeista, mutta em. sopimusten mukaan myi osakkeensa PEFOY:lle heinäkuussä 2011. JBOY:n alusta saakka Savon Voima OyJ on ostanut noin 20% JBOY:n tuottamasta lämpöenergiasta ja on toimittanut sen omistamaansa Juankosken keskustaajaman kaukolämpöverkkoon. Huolimatta siitä, että Savon Voima Oy on luopunut omistuksestaan JBOY:ssä, yhtiö on kuitenkin edelleen ostanut tarvitsemansa kaukolämmön JBOY:ltä. Juankosken kaupunki on vastineessaan luetellut kaikkiaan neljä ehtoa, joiden perusteella yrityksiä pidetään tyypillisesti sidosyrityksinä. Nämä ehdot liittyvät omistukseen ja /tai päätäntävaltaan yhtiöissä. Juankosken kaupunki on kuitenkin jättänyt vastineessaan mainitsematta myös muut EU:n komission sidossuhteen muodostumisen perusteet. Em. kaupungin mainitsemien sidosyritysehtojen lisäksi EU:n komission suosituksessa (2003/361/EY) mainitaan sidosyritysten syntyvän myös seuraavilla tavoilla: "Yritykset, joilla on jokin näistä suhteista luonnollisen henkilön tai yhdessä toimivien luonnollisten henkilöiden kautta, katsotaan myös sidosyrityksiksi, jos ne harjoittavat toimintaansa tai osaa toiminnoistaan samoilla merkitsevillä markkinoilla tai lähi markkinoilla. Lähimarkkinoina pidetään tuotteen tai palvelun markkinoita, jotka välittömästi edeltävät tai seuraavat tuotantoketjussa merkityksellisiä markkinoita. Lisäksi yhtiöitä, jonka pääomasta tai äänimäärästä vähintään 25% on yhden tai useamman yksin tai yhdessä toimivan julkisyhteisö tai ?laitoksen hallinnassa, ei voida pitää pk-yrityksenä". Kaupunki on vastineessaan maininnut, että Juankoksen kaupunki myönsi takauksen ensin 4.3.2011. Tämä kuitenkin tapahtui väärässä järjestyksessä, koska esittelijänä toimi esteellinen kaupunginjohtaja päätöstilanteessa. Samansisältöinen kaupungin päätös tehtiin sitten uudestaan 15.4.2011. NS toteaa, että näiden molempien päätösten aikaan PBF oli selvässä sidossuhteessä Juankosken kaupunkiin ainakin viimeistelyhallin osalta (vuokrasopimus) sekä palvelusopimus Koillis-Savon Ympäristönhuolto Oy:n kanssa ja näiden lisäksi vielä 30% prosentin omistusoikeus yhteisesti omistetussa JBOY:ssä. Kaiken lisäksi Juankosken kaupunginjohtaja toimi näiden takauspäätösten aikaan JBOY:n hallituksen jäsenenä ja myös Savon Energiaholding Oy:n (SEH) toimitusjohtajana. SEH on taas puolestaan Savon Voima OyJ:n emoyhtiö ja Savon Voima OyJ omisti siis em. takauspäätösten aikaan 40% JBOY:n osakkeista. Yhdessä Juankosken kaupunki ja Savon Voima OyJ käyttivät siis em. takauspäätöksen aikaan ehdotonta 70%:n äänivaltaa JBOY:ssä. Vaikka Savon Voima OyJ onkin luopunut osakkuudestaan JBOY:stä heinäkuussa 2011 ja myös Juankosken kaupunki on vähentänyt omistusoikeuttaan JBOY:ssä, niin kaupunginjohtajan ollessa edelleen SEH:n toimitusjohtaja, niin tätä kautta NS:n käsityksen mukaan syntyy selvä sidossuhde SEH:in ja JBOY:n välille toisaalta henkilökysymysten ja toisaalta em. kaukolämmön toimitusten myötä. EU komission määrittelemä toimiminen merkityksellisen tuotantoketjun osana takauksen myöntämishetkellä PBF:n kohdalla siis täyttyy, vaikka Savon Voima OyJ:n omistuksellinen suhde ei enää heinäkuun 2011 jälkeen ole enää ylittänyt 25%:a. Sidossuhde Juankosken kaupungin osalta syntyy kahta kautta. Kaupungin valtuuston puheenjohtaja on toiminut jatkuvasti Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:n (KSYOY) hallituksen puheenjohtajana ja kaupunginjohtaja on puolestaan ollut kyseisen jätevesiyhtiön hallituksen jäsenenä. Näiden henkilösuhteiden kautta PBF on siis selvä sidosyhtiö Juankosken kaupungin kanssa. Koska PBF ei voi harjoittaa lainkaan tuotantotoimintaansa, ellei yhtiö pysty tekemään palvelusopimusta KSYOY:n kanssa, niin voidaan todeta, että KSYOY:llä on itse asiassa määräysvalta PBF:n toiminnan osalta ja tätä määräysvaltaa lisää vielä se, että PBF jalostaa ja pakkaa kartonkia kaupungin omistamassa viimeistelyhallissa. Mikäli kaupunki jostain syystä päättäisi sulkea viimeistelyhallin, niin pahimmassa tapauksessa kartongin tekeminen kävisi PBF:lle mahdottomaksi. PBF:n ja kaupungin välisistä suhteista voidaan selvästi todeta, että EU:n komission määrittelemä toimiminen tai palvelujen tuottaminen samoilla lähimarkkinoilla täyttyy. NS:n käsityksen mukaan sekä Juankosken kaupunki että Kuopion hallinto-oikeus ovat tulkinneet EU:n komission PK-yritysmääritelmiä virheellisesti. PBF ei ole ollut takauspäätösten aikana eikä myöhemminkään itsenäinen PK-yritys. Itsenäisen yrityksen luonteenpiirteisiin kuuluu myös se, että yritys kykenee itsenäisesti huolehtimaan myös rahoituksestaan. Vuoden 2012 aikana on käynyt hyvin selväksi myös se, että Juankosken kaupunki ei ole perinyt PBF:ltä pitkiin aikoihin esim. maksuja myymistään palveluista jäteveden puhdistuksen ja tuoreveden toimitusten osalta. Syvissä rahavaikeuksissa oleva PBF ei ole myöskään kyennyt maksamaan Juankosken kaupungille edes vuokraa käyttämästään viimesitelyhallista. Laittomasti täytäntöön pannun takauksen lisäksi kaupunki on siis kanavoinut PBF-yritysryhmän hyväksi satoja tuhansia euroja kiellettyä julkista tukea, eikä tästäkään tuesta ole tehty asianmukaista ennakko- tai muuta ilmoitusta EU:n kilpailuvirastolle. NS on edelleen vahvasti sitä mieltä, että Premium Board ei missään vaiheessa, eikä ainakaan 15.4.2011, jolloin valtuusto myönsi takauksen, ollut itsenäinen pk-yritys. KHO ei ole siten tehnyt mitään virhettä, vaan on tulkinnut lakia aivan oikein. Kangasperkon takauskikkailu on aiheuttanut Juankoskelle ainakin 10-15 milj. euron taloudelliset vahingot ja paikkakunnalle on takausseikailussa syntynyt yli 200 pysyväää työtöntä. Alan mieheltä haluasin vielä kysyä, mikä on se juridinen virhe, jonka KHO on hyvin perustellussa päätöksessään tehnyt ja myös mikä on sellainen yksityinen tai yleinen etu, joka vaatii KHO:n hyvin perustellun päätöksen purkamista? Onko kaupunginjohtaja Kangasperkon yksityisiä etuja loukattu, kun esim. esteellisen kaupunginjohtajan suhmuroimaa noin 4.6 miljoonan euron suuruista ulos-otossa ollutta takausmaksua kaupungin hallitus ei suostunutkaan akordilla pudottamaan Faroconin osalta vain 1.2 milj. euroon, kuten Kangasperko oli höylisti mennyt nähtävästi Samoritzulle lupamaan? Onhan se tietysti erittäin harmillista, että varattomalta Faroconilta vaaditaan täysimääräisenä kaupungin Premium Boardin puolesta maksama koko realisoitunut takaussumma ja vielä viivästyskorkoineen. Kangasperko ja hallintojohtaja Kaisu Matinniemi totesivat näistä NS tekemän kunnallisvalituksen johdosta aiheutuneista yksityisistä ja yleisistä haitoista jo 30.6.2011 Pohjois-Savon Poliisille tekemässään tutkintapyynnössä seuraavasti: "Myös Premium Board Finland kokee tulleensa petetyksi, kun se on lainapäätösten pohjalta sijoittanut omaa pääomaa yritykseen 6 milj. euroa ja ostanut tehtaan konkurssipesältä, eikä se nyt pystynytkään hyödyntämään Handelsbankenilta ja Finnveralta saamiaan lainapäätöksiä valituksen johdosta. Valituksen aiheuttama viivytys ja perusteeton negatiivinen PR-kampanja ovat aiheuttaneet yritykselle satojen tuhansien eurojen ylimääräiset kustannukset. Koko Suomen yritysympäristö ja uskottavuus investointikohteena on Juankosken tulevaisuuden ohella kokemassa pahan kolauksen ja uskottavuusongelman." Kangasperkon laiton juristien käyttö takausvenkoilussa johti Juankosken kaupungin osalta yli 400 000 euron perustuslain vastaisiin oikeudenkäyntikuluihin. Pitkitetyn oikeusrosessin aikana Premium Board Finland onnistui kuin onnistukin hyödyntämään kaikki takauksen avulla nostamansa lainat (toisin kuin Kangasperko ja Matinniemi aiheettomassa NS koskevassa tutkintapyynnössään väittivät) ja siirtämään ne vielä vain kahdessa vuodessa suureksi osaksi Faroconin kautta Maltalle Samorizin ja Nemea Bankin käsiin. Kaiken tämän lisäksi kyseinen huijariporukka hoiteli vielä ainakin vastaavan summan yksityisten tavaratoimittajien laskuja parempiin taskuihin ja Kangasperkon avustuksella vielä siirsi Premium Boardin Juankoskella omistamat arvokiinteistöt Nemea Bankin omistaja Mika Lehdon Revestor yhtiön käsiin. Yleisestä edusta voidaan vielä lopuksi mainita se, että Juankosken kaupunki menetti tässä takausseikkailussa myös itsenäisyytensä. Kunnallisvalituksessaan NS olikin todennut, että massiivinen takaus varantaa pienen Juankosken kaupungin kantokyvynkin. Valitettavasti myöskin näin kävi. Että tämäkin tästä alan miehen ja myös Juankosken keskustan virallisen äänen mainitsemasta yleisen edun vaatimuksesta. |
||
| alan kolmas mies | Re: Juankoski hakee muutosta KHO:n lainantakauspäätökseen | 2.3.2016 1.15 |
| Se on todettava alan miehelle, että KHO päätös ei ollut NS:in mielestäkään tyydyttävä, mutta se täytti minimiehdot. KHO meni siitä, mistä aita oli matalin, kun ei uskaltanut sanoa selvästi, että takauksella ei ollut edes kuntalain edellyttämää vastavakuutta ja kysymyksessä on ollut pelkkä julkisten ja muiden varojen puhallus. Vahva kepulainen painostus painoi Kuopion HAO:n ja KHO:kin rattaissa. Ilman NS:n kiirehtimistä selvää päätöstä olisi varmaan viivytetty vielä hyvinkin parilla lisävuodella KHO:ssa. Ei ole mikään ihme, että Korkeimman oikeuden presidentti Pauliina Koskelokin totes taannoin, että Suomessa poliitikot ohjailee liikaa tuomioistuimia. Onneksi nyt näissä valtiontukiasioissa ote on Suomessa jämäköitynyt ja jopa kuntalaki muuttui suurelta osin Juankosken taistelun johdosta ja kuntien takaukset suureksi osaksi kiellettiin kokonaan. Juridiikka on pienistä yksityiskohdista kiinni. Jo maalaisjärjelläkin kuitenkin näkee, mistä tässä on ollut kysymys jo alusta lähtien ja siksi on hyvä, että KHO lopulta torppasi vitkuttelun, joka oli yleisessä tiedossa jo 9.2.2012, kun KHO kielsi takauksen laittamisen täytäntöön edes ei-lainvoimaisena. Se oli vielä äänestyspäätös. Sen jälkeen kysymys oli vain kaupungin vitkuttelusta asianajajiensa avulla, joka sekin toteutettiin perustuslain vastaisesti. 22.5.2015 annattu lopullinen KHO päätös oli yksimielinen, joten enpä usko, että se tulee ihan helpolla muuttumaan. Mitään perusteita päätöksen purkamiselle ei anakaan ole osoitettavissa. Kysymyksessä oli siis siitä, onko 5 milj. euron vastavakuudeton kaupungin tuki kiellettya valtion tukea vai ei. Kun ennakkoilmoitusta ei lähetetty komissioon, niin tuki meni ilman muuta kielletyksi, vaikka kysymyksessä olisi ollut millainen yritys tahansa. Ainoastaan siinä tapauksessa ei olisi tarvinnut lähettää tuota ennakkoilmoitusta, jos kysymyksessä olisi ollut de minimis-tuki, joka kuitenkin on vain 200 000 euroa. 5 milj. euroa on jo vähän toinen asia. Kyllä siinä olisi pitänyt Kangasperkonkin tajuta lähettää kyseinen ennakkoilmoitus suunnitelmista komissiolle, koska ainakin muut kunnajohtajat ovat tienneet, että sellainen on lähetettävä Jos nyt yrittää sitä KHO päätöstä purkaa jollain tavalla, niin siitäkin pitäisi lähettää ennakkoilmoitus komissioon. Nyt komissiolla tai KHO:lla, jonka tehtävänä on Suomessa valvoa sitä, että kiellettyä valtiontukea ei anneta, ei olisi mitään vaikeuksia sanoa, että Faroconin konkkatilassa oleva vanha varastohalli ei ole edes 100 000 euron arvoinen vastavakuus ja takaus olisi automaattisesti kiellettyä valtiontukea. Sitä paitsi kaikki Premium Board-yritysryhmän yritykset ovat konkkatilassa tai laittomassa ja toivottomassa yrityssaneerauksessa. Tämän enemmän Juankoskelle ei olisi voitu asioita sotkea Kangasperkon hölmöilyissä Tietysti seisova pahvitehdas voisi taas tehdä nyt jopa korkeamman 10 milj. euron arvoisen vuokrasopimuksen Faroconin hyvän varastohallin kanssa, kuten Juankosken keskustan virallinen äänikin jo ehtinyt suunnittelemaan ja ehdottamaan lypsävän lehmän iltalypsyn sitkeätä jatkamista. Luulen kuitenkin vain, että tällaiselle hankeelle ei löydy enää ainakaan Handelsbankenin tukea, eikä varmaan Finnverankaan, ellei Kangasperko ja Juankosken keskustan virallinen ääni yhdessä laadi pahvitehtaalle uutta liiketoimintsuunnitelmaa. Olisikohan iltalypsykarjanavetta hyvä idea tulevaisuutta varten Römssyn tiloissa. Ei ole ihme, että kuntalakiin ollaan jo sorvaamassa muutoksia, joilla käsittelyjen nopeus lisääntyy. Nyt täytyy vain odottaa, millä tavalla asian rikosoikeudellinen tutkinta etenee. Kittilässä huomattavasti pienemmässä asiassa syytettyjen penkille on saatu jo muistaakseni 9 hallituksen jäsentä ja 23 valtuutettua 27:stä. Miljoonia euroja ei ole Juankoskela laskettu, joten eikohän tässä tule vielä eteen melkoiset käräjät, kun siirrytään hallinto-oikeuksista rikosoikeudelliseen käsittelyyn. |
||