Keskustelu

alan kolmas miesVastaus eläköityneelle Hartikaiselle2.3.2016 22.57
Eläköitynyt Hartikainen kyselee ja eläköityneelle Hartikaiselle kuuluu asiallinen vastaus!

"Voisiko Pekka V ystävällisesti kertoa, miten on mahdollista, että Heikki J.W. Salonen ei olisi saanut ostaa pesää, jos hänellä todella olisi ollut 4,2 milj. euroa pöydässä kaupantekovaiheessa? Kyllä pesänhoitajat ymmärtävät rahan päälle, vai mitä Pekka?

Rahalla saa, ja hevosella pääsee, eikö niin Pekka? "

Hartikaiselle kerottakoon, että pesänhoitaja oli ilmoittanut NS:lle, että konkurssipesä voidaan lunastaa, jos joku tarjoaa siitä noin 4.0 milj. euroa olevan hinnan. NS:n tarjous oli stalkig hourse-tyyppinen, jolloin NS oli vielä valmis korottamaankin tarjoustaan, jos joudutaan huutokauppatilanteeseen.

On huomattava, että Heikki J.W. Salonen ei tietysti itse tarjonnut pesästä mitään, vaan toimi NS:n kautta varsinaisen investorin agenttina.

Tarjous jätettiin pesälle ja kaupunginjohtaja Kangasperkolle 25.2.2011. Pesänhoitaja soitti NS:lle 28.2.2011, että valitettavasti NS:n tajousta ei hyväksytty. Sen sijaan pesänhoitaja ilmoitti NS:lle, että pesän lunastuksesta on tehty yhden kuukauden mittainen aiesopimus, jonka perusteella Premium Board Finland Oy sitten lunastikin koko konkurssipesän vain 3.125 milj. eurolla 31.3.2011.

Isompia konkurssipesiä lunastettaessa tapana ei ole iskeä tarjousvaiheessa rahoja vielä tiskiin. Yleensä raha vaihtaa omistajaa siinä vaiheessa, kun lunastettavan omaisuuden sisälto on asiakirjosta verifioitu ja lunastuskirjat on aiesopimusvaiheen jälkeen allekirjoitettu.

Nyt NS:iä ei valitettavasti päästetty edes aiesopimusvaiheeseen, vaikka NS oli esittänyt pesän lunastuksesta sekä pesän, että myös kaupungin kannalta taatusti edullisimman tarjouksen.

Juankosken kaupunginvaltuusto myönsi Premium Boardille 5 milj. euron takauksen ensimmäisen kerran 4.3.2011. NS:n tehtyä takauksesta kunnallisvalituksen mm. kaupunginjohtajan esteellisyyden vuoksi, valtuusto teki uudestaan samansisältöisen takauspäätöksen 15.4.2011.

NS valitettua myös tästä päätöksestä, KHO totesi lopulta 22.5.2011, että kysymyksessä on ollut kuntalain vastainen kiellettyä valtiontukea sisältävä päätös (ei ollut pk-yritys) ja määräsi päätöksen kumottavaksi. 9.2.2011 KHO oli jo kieltänyt takauksen laittamisen täytäntöön edes ei-lainvoimaisena.

NS oli valittanut takauksesta, koska pesän lunastushinta oli pienempi kuin NS:n tekemä lunastustarjous ja lisäksi 5 milj. euron kaupungin takaus oli kokonaisuudessaan kiellettyä valtiontukea. Takauksella ei ollut turvaavaa vastavakuutta ja kaiken lisäksi Kangasperko oli vielä asiassa esteellinen.

Nyttemmin laittomaksi todetun takauksen turvin Premium Board uskalsi siis lunastaa konkurssipesän 31.3.2011, kun kaupungin takauksen turvin Handelsbanken oli myöntänyt 6.25 milj. euron suuruisen lainan, jonka maksutapa oli tasalyhennys 3 kk:n välein 24.3.2011 alkaen. Lyhennyserä oli 223 215.00 euroa.

Lainan viivästyskorko oli 18%:ia.

Lainaan sisältyi lisäehtona kovenantti, jossa Premium Board sitoutuu siihen, että sen omavaraisuusaste ei laske alle 30%:n. Pankilla on oikeus irtisanoa luotto heti maaksettavaksi, mikäli ehtoa rikotaan.

Lainasopimuksen mukaan Handelsbankenin ja Premium Boardin välisestä velkasuhteesta aiheutuvat riitaisuudet käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa.

Miksi kaupunginjohtaja ei valvonut kaupungin takauksen valvojana kaupungin takaamaan suureen lainaan liittyvän kovenantin kehittymistä?

Miksi kaupunginjohtaja (=kamreeri, kaupunginjohtajan määräyksestä) maksoi 20.9.2013 vapaaehtoisesti Handelsbankeninin irtisanoman lainan takausopimukseen viitaten suoraan kaupungin kassasta kaupungin ottamalla lyhytaikaisella lainalla?

Kysymyksessä oli silloin noin 4 milj. euron lainasaatavat HB:lle Premium Boardilta.

Lainasopimuksen mukaan velkasuhteeseen liittyneet riitaisuudet piti ratkoa Helsingin käräjäoikeudessa.

Miksi Kangasperko vei velkasuhteen riitojen ratkaisemisen välimiesoikeuteen?

Koska HB:n lainasopimuksessa oli mainittuna 18%:n viivästyskorko, niin HB:n ja Premium Boardin välisessä velkariidassa vuonna 2013 lauennut velkojen hoitamattomuus olisi tähän päivään mennessä kasvanut viivästyskorkoa ainakin 900 päivän edestä ja viivästyskoron määrä olisi nyt noin 1 800 000 euroa.

Tällaista korkoa Premium Boardin ei olisi missään tapauksessa pystynyt maksamaan ja Premium Board olisi ilman muuta haettu HB:n toimesta konkurssiin jo aikaa sitten ja siis tietysti ennen Premium Boardin pääsyä yrityssaneeraukseen. Premium Boardhan pääsi yrityssaneeraukseen vasta tammikuussa 2014.

Nyt Premium Boardin puuhamiehet kiertävät sitten ympäri maailmaa ja tyhjentää konkurssipesää senkun kerkiää.

Miksi hallitus ei puutu tähänkin asiaan, kun kaupunki omistaa huomattavan määrän mm. biolämmön osakkeista?

Premium Boardin oltua selkeän konkurssiuhkan alla kesällä 2013 kapunginjohtaja kiirehti tietysti hätiin ja vei velkariidan välimiesoikeuteen, jonka antamalle tuomiolle on laskettu virallista viivästyskorkoa vain 7.5% mukaan. Välimiesoikeudessa määrätyn tuomion viivästyskorko on ollut tähän päivään mennessä vain noin 643 560 euroa.

Ovela kaupunginjohtaja on siis tässäkin kohtaa ajatellut pelkästään Premium Boardin etua ja antanut käytännössä Premium Boardille Handelsbankenin viivästyskorkojen osalta 1.8 milj. euron suuruisen lahjoituksen, kun Premium Boardille lainasopimuksen mukaan kuuluneet viivästyskorot on salatun takaussopimuksen perusteella laitettu Juankosken veronmaksajien piikkiin.

Premium Boardille annetun viivästyskorkolahjoituksen lisäksi Juankosken veronmaksajien maksettavaksi on vielä siis tullut välimiesoikeudessa määrätty noin 643 560 euron suuruinen viivästyskorko, jonka senkin perinnän ja kaikki Premium Boardin puuhamiesten salatut kuviot kaupunginjohtaja yritti takausakordinsa avulla häivyttää taivaan tuulin 29.2.2016 hallituksen kokouksessa, mutta kaupunginjohtajan filunkihanke paljastui ja epäonnistui.

Kittilässä on parhaillaan menossa vähän saman tyyppinen kunnallinen härdelli kuin Juankoskella ja siellä rikostutkinnassa näyttää olevan epäilyt petoksen yrityksestä.

Mistä Juankoskella on oikein kysymys esim. tuon kaupunginjohtajan jo asianajokuluiltaan kalliiksi tulleen takausakordi-esityksen kohdalla?

Lämmin kiitos takausaordin kuoppaamisesta kuuluu nyt jämäköityneelle halllitukselle ja vasemmiston Kari Hartikaiselle, joka esitti akordin hylkäämistä ja nopeutettua Faroconin ulosottoa sekä Eeva Konttiselle, joka kannatti Karin ehdotusta.

On se jo kumma, jos tällainen kaupunginjohtajan Premium Boardin asiamiehenä huseeraaminen ei täyttäisi vikamiehen osalta mm. rikoslain 40:ssä luvussa mainittuja törkeän lahjan antamisen tunnusmerkkejä.

Rissas-Penalla ongelmaRe: Vastaus eläköityneelle Hartikaiselle2.3.2016 23.20
Mitä sanoo Juankosken tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja? Olisi pitänyt sanoa paljonkin jo aikaisemmin, mutta kun kepumafia kielsi.
Palveleeko Rissas-Pena kuntalaisia vai Kangasperkoa?

Tumpelot asiallaRe: Vastaus eläköityneelle Hartikaiselle3.3.2016 8.14
Pajuvitsamielellä ei ole ollut ymmärrystä eikä taitoa näin laajoihin kuvioihin mitä liikemiehet hallitsee, mutta vielä vähemmän halua mitään uuta taitoa hankiakkaan. Hän vaan heiluttelee pajuvitsaa. Se on tuttua hommaa vuosikymmeniltä hänelle , näin hän lehmien lypsyaikaan karkotettiin itikoita lehmien ympäriltä.

Patiksen miehetRe: Vastaus eläköityneelle Hartikaiselle3.3.2016 16.02
Ja Heikillä ei ollut rahaa

alan miesRe: Vastaus eläköityneelle Hartikaiselle3.3.2016 16.23
Juankoskella ei ole osaajia tai se ainutkin on tuotu Espoosta. Varavaltuutettua eivät omat uskoneet. Monessa mediassa, ei siis valemediassa, on luettavissa seuraava:

"Juankosken kaupunginjohtaja Petri Kangasperko kertoo, että Juankosken kaupunginvaltuusto kannatti takauspäätöstä yksimielisesti. Tehtaan arvioidaan työllistävän suoraan 90 henkilöä ja epäsuorasti 50 lisää. Korkeasta työttömyydestä kärsivä Juankoski ottaisi työpaikat mielellään vastaan.

Epäilyksiä on esittänyt perussuomalaisista irronneen Vapaa Juankoski -ryhmän varavaltuutettu Pentti O. Tolvanen, joka on kirjelmöinyt tiedotusvälineille ja kaupunginhallitukselle. Ryhmän varsinaiset valtuutetut kannattivat takausta."

alan kolmas miesRe: Vastaus eläköityneelle Hartikaiselle3.3.2016 17.39
Patiksen miehille todettakoon, että kyllä Heikillä rahhoo ol, mutta hyvee rahoo ei kannata laittaa huonon rahan perrään.

Val Sedällä ei todellakaan ollut vähhääkään rahoo. Ol kansainvälisen valeliikemiehen paperit ja 6 miljoonoo euroo velekoo.

Sitkeä Kangasperko luuli, että Premium Boardin 6 milj. euron veleka oli sama kuin saatava.

Kangasperkolla on menny tasseissa vastaavien ja vastattavien puolet sekaisin. Ei ole mikään ihme, että Juankosken kuntakin menetti itsenäisyytensä, kun Kangasperko alkoi hoitamaan kamreerinkin tehtäviä.

Kyllä kamreeri Kaija Kähköstäkin käy sääliksi, millaisen esimiehen "työpaikkakiusauksen" kohteeksi on viideksi vuodeksi joutunut.

Pena T.Re: Vastaus eläköityneelle Hartikaiselle4.3.2016 1.52
Älä puhu paskaa, alan mies. Kun 15.4.2011 takaus hyväksyttiin valtuustossa, vain Wallius kannatti entisestä ryhmästämme. Taidat olla Kangasveijarin agentti, kun toistelet hänen juttujaan päätösten synnystä. Koko Vapaan Juankosken ryhmä vastusti takausta.
Juankosken pääjäävi oli jäävi 15.3.2011. mutta silloinhan ei päätöstä syntynyt.
Patiksen miehet ovat pudonneet täysin kelkasta, mutta trollithan toistelevat valheitaan, vaikka todisteet kertovat muuta.

alan kolmas miesRe: Vastaus eläköityneelle Hartikaiselle4.3.2016 2.19
Patiksen juopot jauhaa paskaa Heikin rahoista, kun eivät enää muuta voi.

Kysymys on alun pitäen ollut puhalluksesta ja omituisesta kaupungin rahojen siirrosta Faroconin kautta Samorizin varattomille yrityksille.

Kangasperkon laatimassa ja salatussa Business Mortgage Agreement-takaussopimuksessa kaikki laittomat sopimusehdot on mustaa valkoisella.

Ei ole epäilystäkään, että kaupunginjohtaja on ollut aktiivinen toimija kaikissa näissä kuvioissa ja tietysti esteellinen.

Onneksi juankoskinen New Stroms pani stopin kaupunginjohtajanja muiden puuhamiesten laittomille toimille.

Lopulta kaikki Juankosken Salatut kansiot avataan, eivätkä Patiksen trollit voi sitä enää estää.

Oikeus tulee vielä voittamaan.

MKRe: Vastaus eläköityneelle Hartikaiselle4.3.2016 11.56
Tässä ote kaupunginvaltuuston takausta koskevasta päätöksenteosta. Nyt ääliö--alan mies-- voi vetää tumppuun ja kerrankin yrittää muistaa tämä päätös ja sitä vastustaneet henkilöt nimellä. Muuten Pekka V ei ollut kokouksessa, vaan matkoilla Yhdysvalloissa kokouksen aikaan ja hänen sijallaan oli Pena Tolvanen.

Martti Pohjolainen esitti, että kaupunginvaltuusto ei hyväksy 5,0 milj. euron omavelkaista takausta, esitys perusteluineen liitteenä nro 22.

Pentti O. Tolvanen kannatti Martti Pohjolaisen esitystä.

Puheenjohtaja päätti keskustelun ja totesi, että on tehty kaupunginhallituk-sen esityksestä poikkeava kannatettu esitys joten suoritetaan nimenhuuto-äänestys siten, että ne jotka kannattavat kaupunginhallituksen esitystä ää-nestävät "jaa" ja ne jotka kannattavat Martti Pohjolaisen esitystä äänestä¬vät "ei". Suoritetussa äänestyksessä tuli 23 "jaa" ääntä ja 4 "ei" ääntä.
Äänestyslista liitteenä nro 23.

Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys hyväksyttiin.
Martti Pohjolainen jätti valtuustoryhmänsä puolesta asiasta eriävän mielipiteensä joka on perustelui¬neen liitteenä nro 24."

alan kolmas miesRe: Vastaus eläköityneelle Hartikaiselle4.3.2016 13.20
Onpa taas alan mies lähtenyt täysin väärille jäljille.

Kun täysin sitovasti on todistettu, että varaton Pehami B.V. oli venäläisen Alfa Trading Bankin rahoittama kaupungin "rahanpesulaitos", jonka peitenimeksi laitettiin komeasti Premium Board Finland Oy, niin alan mies yrittää nyt vuosia kestäneen Premium Board-huijauksen jälkeen todistella, että New Stromsilla olisi ollut jotain tekemistä Investlesprom omistajien tai heidän pankkinsa kanssa.

Se on kyllä tiedossa, etä Kangasperko suhtautui hyvin epäluuloisesti New Stromsiin, koska yhtiössä oli osaomistajana venäläinen puunjalostusalan tohtori. New Stromsin hankkimien investorien taustat on aina läpivalaistu mm. Finnveran taholla, eikä koskaan moitittavaa ole vielä löytynyt.

New Stromsilla ei ole mitään roolia tässä sitekeän kaupunginjohtajan tilaamassa Pehami- ja Premium Board-puhalluksessa.

Tapan onkin sanoa: "Sitä saa mitä tilaa".

Korostan vielä, että em. pesulaitos on käsitellyt kaupungin rahoja tähän mennessä jo noin 10 milj. euron edestä ja pesulaitoksen velkojille aiheuttamat vahingot ovat olleet tähän mennessä ainakin luokkaa 25-30 milj. euroa. Sen lisäksi NS:lle on aiheutettu miljoonien eurojen vahingot.

alan mies ei tunne myöskään Castor Plussan tapausta, joka oli Kangasperkon ja Römssyn entisen omistajan ja toimitusjohtaja Forsin onneton aiesopimuksen jälkeen lässähtänyt pesän lunastusyritys. Lunastushalua oli vielä pitkään aiesopimuksen jälkeenkin, mutta pieni jalostusfirma ei pystynyt vakuuttamaan kunnon rahoittajia.

alan miehen on viisaampaa keskittyä nyt konkurssitilassa olevan kaupungin "rahanpesulaitoksen" pesuvesien puhdistukseen. Ainakin olisi syytä pesulaitoksen johtajan varat laittaa takavarikoon. Sen verran korkeat vahingot pesulassa on satu aikaiseksi.

alan miehen kannattaa kiinnittää huomiota myös pesulanjohtajan laittomasti käyttämiin kalliisiin yksityisiin juristipalveluihin, joiden avulla pesulan johtaja on voinut vuosikaudet jatkaa "kirjopesua" pesulassa.

Nykyään juristeillakin on joku vastuu, josta kertoo myös se, että Castren&Snellmanin huippujuristi Jaatisen toimet on asetettu äskettäin kyseenalaisksi Copterline-jutussa. Muistaakseni Jaatinen on myös ollut mukana Talvivaaran miljardivedätyksessä.

Juankoskella ei ole vielä jurstien avulla miljardeihin päästy, mutta paikallisessa pesulassa on jo saatu yksi kokonainen kaupunki tuhottua, kun on osattu palkata oikeat konsultit ja juristit asialle.

Erkki NRe: Vastaus eläköityneelle Hartikaiselle4.3.2016 17.59
Asioista jotain tietävänä voin sanoa, että Castor Plus oli tosissaan tehdessään ostotarjouksen tehtaasta. Ongelmaksi muodostui että aiouttu rahoitus sisälsi liian paljon EU rahaa ja omistaja ei ollut halukas kertomaan tarkasti kaikkia rahoituksia, Oli sijoittanut omat rahansa Kuubassa olevaan paperitehtaaseen. Sitä kuka on menettänyt rahaa, ei tarvitse kaukaa hakea. Ne ovat Juankoskelaiset veron maksajat. Se oliko Heikillä rahaa vai ei kiinnosta minua tippaakaan. Hänen ansioksi voidaan lukea, että puhallus ei ole mennyt missään vaiheessa läpi. Patiksen miehinä pitäisin suuni tiukasti kiinni tai vaatisin totuuden nostamista pöydälle

valekonsulttiRe: Vastaus eläköityneelle Hartikaiselle6.3.2016 0.10
Alan mieshän on trolli, joka yrittää kääntää keskustelua asiaan kuulumattomiin seikkoihin. Kuka on väittänyt New Stromsin rahoista edes 1 prosentin olevan Investlepromilta. Esitetty rahoittaja ei kuulunut siihen porukkaan.
Mitä alan mies aikoo seuraavaksi kertoa Kangasveijarin nerokkaista liiketoimintasuunnitelmista yhdessä Häggblomin kanssa?
Mikään ei muuta sitä, että Juankosken ja Suomen veronmaksajien rahaa hävisi projektissa 16-18 milj. euroa. Paljonko siitä saadaan perityksi takaisin?

alan miesRe: Vastaus eläköityneelle Hartikaiselle6.3.2016 0.30
Alan mies yrittää kertoa Juankosken hölmölään, että ei toinen investori ollut toistaan parempi. Kaupungin johto oli huono, kun ei ymmärtänyt, ettei tehtaalla ole muuta kuin second hand laitteiden arvo.

Kaupungin johto on hukannut omat miljoonansa ja johdon vastustajat hukkaavat kaiken aikaa lisää kaupungin rahaa. Mikään investointi ei voi mennä enemmän pieleen, kun molempien vaihtoehtojen aiheuttamat tappiot summaantuvat.

alan kolmas miesRe: Vastaus eläköityneelle Hartikaiselle6.3.2016 1.27
Olen luullut, että insinööriksi lukenut alan mies olisi edes vähän viisaampi kuin Salme tai Patiksen miehet.

Olen kuitenkin erehtynyt raskaasti. alan mies vieläkin arvuuttelee, missä ns. Heikin rahat olivat ja mistä ne ovat peräisin.

Heikillä sattuu vain olemaan suhteita ns. tolkun venäläisiin. Ei siinä mitään häpeämistä ole. Urkillakin oli kotiryssä.

Venäjällä on paljon hienoja ihmisiä ja Suomessa on myös monia liikemiehiä, jotka ovat menestyneet hyvin Venäjällä. Esimerkiksi kelpaa vaikka Joroisten suuri poika Pekka Viljakainen, joka parhaillaan uudistaa Venäjän postia. Pekallakin on paljon rahaa, kun aikoinaan myi IT-firmansa TietoEnatorille ja sittemmin innostui Venäjän markkinoista.

Heikkikin innostui Venäjän markkinoista jo 1980-luvun loppupuolella, kun Enso Gutzeitin konsulttina polkaistiin lähes tyhjästä pystyyn Enocellin sellutehdas ja Ladenso tai kun Jeltsin ensimmäisenä isona metsäteollisuuskominaattina päätti malliksi yksityistää Siperiassa olevan Bratskin valtavan metsäteollisuuskombinaatin.

Silloinen Bratskin rahoitusjohtaja totesi Heikille, että tähän saakka Venäjällä on uskottu 75 vuotta yhteen aatteeseen, mutta tästä lähtien noudatetaan Heikin antamia ohjeita liikkeenjohdossa. Näin pitkiä projekteja harva pääsee tekemään.

Yleisesti on tiedossa, että Venäjän rahat ovat suureksi osaksi peräisin öljyn ja muiden raaka-aineiden kaupasta. Lehdistä on saatu lukea, että Venäjällä varallisuutta on kertynyt monille raharikkaille, toisille rehelliseti ja toisille vähemmän rehellisesti.

Kangasperko ei sallinut New Stromsin käyttävän rahaa Römssyn konkurssipesän lunastukseen. Tällöin omituisesti käyttäytyvän alan miehen on turha voimistella ns. Heikin rahojen kanssa, koska niitä rahoja ei nyt ole missään enää varattuna, mutta ne on kyllä sijoitettuna Suomeen- ei tosin metsäteollisiin hankkeisiin.

NS:n tehdessä parhaan tarjouksen Römssyn pesästä NS:llä oli tietysti riittävät rahat tilillä varattuna (Pankki ei kuitenkaan ollut Bank of Moscow, kuten harharaiteille joutunut alan mies yrittää epätoivoisesti väittää), koska pesänhoitaja Makkonen olisi tietysti saattanut hyväksyä tarjouksen ja pahimmassa tapauksessa NS olisi voinut joutua vahingonkorvauksiin, mikäli rahoja lunastukseen ei olisikaan sitten löytynyt.

Ei NS sentään niin tyhmä firma ole, että se tekee huvikseen 4 milj. euron tarjouksen jostakin, mutta yhtiöllä ei sitten olisikaan ollut rahoja vastata huutoonsa.

Koska NS oli tehnyt Römssyn konkkapesätä parhaan tarjouksen, niin Kangasperkolle ei jäänyt enää muuta mahdollisuutta kuin viedä läpi pitkään Vision Huntersin konsulttien kanssa suunnittelemansa lunastushanke laittoman kaupungin 5 milj. euron takauksen avulla.

Nyt tiedetään, mistä Kangasperkon johtamaan Juankosken ?kaupungin pesulaan? tuodut rahat ovat olleet peräsin, mutta nekin vähäiset lainarahat ovat nyt haihtuneet taivaan tuuliin ja perään on vielä laitettu varmuuden vuoksi lähes 30 milj. euroa suomalaisten veronmaksajien, rahoittajien ja hyväuskoisten tavaratoimittajien rahoja.

alan miestä kehotan keskittymään mm. esim. Alfa Trading Bankin johtaja Losikin ja ruotsalaisen Sven Moosebergn sekä Val Samorizin ja sitkeän kaupunginjohtajan jälkien seurantaan, niin voit ehkä saada paremman käsityksen Römssyn pesän lunastukseen käytettyjen rahojen alkuperästä kuin ns. Heikin rahojen alkuperän selvittelyssä, koska ns. Patiksen miesten ja alan miehen keksimiä ns. Heikin rahoja ei enää todellakaan ole olemassa.

Kuitenkin voin yleisesti todeta, että kyllä Venäjällä rahaa riittää, jos tarvetta tulee rahan käytölle ja hankkeet perustuvat hyvään liikeideaan. Tällä hetkellä rupla on kuitenkin niin halpa, että melkein mikä tahansa sikälainen metsäteollinen hanke on kultakaivos suomalaisiin vastaaviin hankkeisiin verrattuna.

Miksi silloin varovainen investori nyt sijoittaisi Suomeen, jossa SAK:n änkyrät näyttävät pitävän huolen siitä, että Suomen kustannuskilpailuky näkyy jäävän tasolle, joka ei innosta ketään suurempaan rahankäyttöön Suomessa?

alan miehen jostain kaivamassa Kauppalehden tiedotteessa 25.3.2011 Heikki totesi, että Investlesprom ei investoi Juankoskelle, mutta ILP:llä oli putkessa selluhanke, josta sellua olisi voitu ostaa myöhemmin Juankoskelle. Selluhanke ei kuitenkaan toteutunut ja ILP joutui muutoinkin vaikeuksiin, jolloin NS:llä ei ollut syytä jatkaa mitään keskusteluja ILP:n kanssa.

Selluhankkeita meillä on nykyään useita Suomessakin, joten tukevasti sivuraiteelle eksynyt alan mies voi vapaasti usuttaa Supon miehet tutkimaan, mistä Kuopion, Kainuun ja Kemijärven sellutehtaiden puuhamiehet aikovat hommata rahat massiivisiin selluhankkeisiinsa. Voi kuitenkin olla, että nämäkin suurhankeet jäävät vielä haaveiksi.

alan kolmas miesRe: Vastaus eläköityneelle Hartikaiselle6.3.2016 1.44
Hyvä, että alan mies korjasi yllä vähän ns. Heikin rahojen alkuperää.

Tarkennuksena haluan kuitenkin vielä todeta, että ns. Heikin rahoilla ei ollut mitään yhteyttä Investlespromin omistajiin tai yhtiön rahoittajiin.

Sen verran pyydän alan mieheltä palvelusta, että kun et tiedä, etkä tule koskaan tietämäänkään, ns. Heikin rahojen alkuperää, niin toivon, että et levittele asiasta ainakaan täysin virheellisiä tietoja ja laita niitä vielä minun piikkiin.

Kyllä minulla on tarkkaan tiedossa sinunkin henkilösi, mutta minä en kuulu niihin ihmisiin, joka lähtee levittelemään esim. sinusta sellaisia tietoja, jotka eivät pidä paikkaansa.

Keskity sinäkin mieluummin kansainvälisen liikemiehen eli Val Sedän sekä kaupunginjohtajan ruplapesulan eli Faroconin rahavirtojen seurantaan, niin silloin voit jossain vaiheessa mahdollisesti löytää ns. ison kalan.

ylläpitoRe: Vastaus eläköityneelle Hartikaiselle6.3.2016 10.28
Alan mies on pistetty "pannaan" osastolle, kunnes alkaa kirjoittamaan oikeita asioita, eikä tahallisesti vääristele totuuksia.Keskittyköön suomi24-sivuston paskajauhantaosastolle.



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: