Keskustelu

Eero KekäläinenMetsästys ei ole enää tätäpäivää5.11.2016 10.30
Metsästys on ikiaikainen jäänne, kirjoittaa YLEn sivuilla joku ehkäpä perskarvoiltaankin vihreä
Kaarina Davis.
Neitokainen on tietenkin elänyt koko elämänsä cityssä. Ei ymmärrä yhtikäs mitään maalaiselämän rauhasta. Metsästys ja kaikkinensa luonnonantimien käyttö jokapäiväiseen elämään kuuluu maaseudulla elävien ihmisten ns. etuoikeuksiin, jotka puuttuu cityihmisiltä. Kyllä minua näpäsi pohjimmiltaan ko. henkilön kommentti.Ostappa viheriöinen auto ja törmää kolmostiellä hirveen, ehkä törmäyksessä menetät jopa lapsesi, jota en todellajkaan toivo, ja ehkä sitten alat ymmärtää meitäkin, jotka pitää maanteiden tuholaiset joissakin sallituissa rajoissa.
Ystävyydellä terveiset Savosta

Eero KekäläinenRe: Metsästys ei ole enää tätäpäivää5.11.2016 10.42
Lisäys edelläolevaan.
Voi, voi, voi, neitokainen.
Tuleppa visiitille viikonlopuksi meidän hirviporukkaan, niin alkaa tietämättömyyden harhakuvat haihtua mielestäsi ja ehkä kuitenkin toteat, ettei metsästys toisten mailla ole kuitenkaan pelkästään tappamista.

alan kolmas miesRe: Metsästys ei ole enää tätäpäivää5.11.2016 15.58
Perskarvoiltaan vihreät Kaarinat ja Villet kuvittelee aina olevansa muita viisaampia lähes kaikissa asioissa.

Erikoisen runsaasti tällaisia besserwissereitä on etenkin pääkaupunkiseudulla, mutta kyllä näitä on pesiytynyt myös kepuloisten ja kokoomuksenkin joukkoon. Kaksi hyvää kepuloista esimerkkiä ovat Luomu Tiilikainen sekä Kivihiili ja Nikkeli Olli.

Kysymyksessä on ns. kaupunkiastujista ja byrokraateista, jotka eivät ole koskaan vaivautuneet kävelemään metsässä tai kalastelemaan järvillä ja merillä.

Kivihiili ja Nikkeli Ollillakin metsäretket lienee jääneet vähiin, kun pakkomielteenä tuntuu olevan vain potkupallon peluu ja makrotalous.

Pitäisi Ollinkin tajuta jo Huuhkajienkin pelien perusteella, että suomalaisista ei ole potkupalloilijoiksi.

Ollin olisikin syytä ruveta harjoittelemaan potkupallon sijasta murtsikkaa ja pesäpalloa. Ne ovat perinteisiä suomalaisia impivaaralaisia lajeja. Vielä perinteisempiä suomalaisia lajeja ovat alasti muurahaispesässä istuminen, avantouinti ja leuanveto.

Minusta luonnonantimia on hyvä käyttää hyväksi, mutta siinäkin pitäisi käyttää järkeä.

Kaikkien tiedossa on esimerkiksi hirvien aiheuttamat vahingot metsissä ja maanteillä. Vastenmielistä on se, että urbanisoituneet karhut ja sudet ovat alkaneet liikuskella jo ainakin Itä-Suomessa kesämökkien ja omakotilatojen liepeillä kaivelemassa roskapönttöjä ja jne.

Tämä kaikki johtuu urbanisoitumisesta, jota alan mies tuntuu pitävän kaikkein parhaana kehityksen suuntana yhdessä EK:n ekonomistien kanssa.

Minusta taas on hyvä löytää tasapaino eläinten ja ihmisten kesken. Molemmille on siis suotava mahdollisuus elää ja kuolla.

Minusta ei koskaan ole tullut suurta metsästäjää. Kalastajana olen parempi ja etenkin onkimisen minä hallitsen erittäin hyvin. Sekin on taitolaji. Virvelöinnistä minä en taas pidä.

Lopullisesti kiinnostus hirvenmetsästykseen päättyi, kun eräänä hämäränä lokakuisena iltana Saimaan saaressa törmättiin keskellä metsää noin puolen tusinan hirviparveen, joka oli metsässä ruokailemassa.

Muina miehinä käveltiin hirvien ohi, eikä hirvetkään olleet moksiskaan. Olivat kuin lehmät laitumella. Kerrassaan komea näky. Mieleeni tuli, että ainakaan minä en voisi ampua niistä ainuttakaan. Hirvi on luonnossa todella komea eläin parin metrin päästä katsottuna.

Minusta metsästyksessä pitäisi olla tasapuoliset mahdollisuudet metsästäjällä ja metsästettävällä. Siinä on minusta metsästyksen suola ja jännitys.

Metsästykseen liittyy myös salametsästys, jota en nyt halua lähteä enemmälti pohtimaan.

Minusta metsästys on valitettavasti nykyaikana kehittynyt tekniikan kehittymisen myötä ikävään suuntaan. Yleisesti tiedossa on esim. isojen metsäyhtiöiden järjestämät hirvien lahtaustalkoot.

Minä en tällaista touhua kovin korkealle arvosta, vaikka isoilla johtajilla saattaa hirviporukoissa olla hauskaakin. Lainsäädännössä on nykyään jo joitakin rajoitteita, missä ja miten esim. hirviä saa ampua.

Jotta keskustelu ei kävisi liian vakavaksi, niin laitanpa alle linkin edesmenneen Pertti Metsärinteen orkesterin hirvenmetsästysretkestä.

En tiedä sitä, onko Pertti itse ollut mukana hirviporukoissa, mutta jostain syystä Pertti on päättänyt tehdä kyseisen biisin. Harmittaa, kun Pertin kaunis tytär Annika on joutunut radiosta työttömäksi, eikä nykyisin rahat tahdo enää riittää elämiseen.

Onneksi Annika ei ole vielä keksinyt lähteä politiikkaan kuten demujen entinen radion tiskijukka Maria Guzenina.

https://www.youtube.com/watch?v=bC4xnp4AHqA

Eero KekäläinenRe: Metsästys ei ole enää tätäpäivää5.11.2016 19.18
Se oli sitäaikaa ko farmarit ajo traktoreillaan. Nyt ajetaan citymaastureilla, joihin minullakaan ei ole ollut vielä varaa. Kohta on, koska Sauli maksaa minulle runsasta palkkiota menneestä elämäntyöstä.
Onhan siellä hallituksessa kuitenkin asiallista tietämystä oikeasta kalastuksesta. Petteri kuuluisana lohenkalastajana ymmärtää mistä me puhumme.
Olisi Petterin mandaatti ollut kuitenkin oikeampi edeltäjänään jälkeen Kimmon.

Eero KekäläinenRe: Metsästys ei ole enää tätäpäivää6.11.2016 3.54
Alkuperäinen kirjoitus retusoituna
5.11 klo 13.44 YLE
Oli aamuvarhaisena naturaalina luettavissa.

alan miesRe: Metsästys ei ole enää tätäpäivää6.11.2016 7.42
Papukaijan horinat ja kielivirheet jätän yleensä omaan arvoonsa, mutta on huolestuttavaa, että hän sekoittaa jo faktatkin.

Papukaija luulee että sukunimi Metsäketo on sama kuin Metsärinne ja sillä perusteella Annika on Pertin tytär. Annikahan on viime vuonna kuolleen Martti Metsäkedon tytär.

Eero KekäläinenRe: Metsästys ei ole enää tätäpäivää6.11.2016 8.47
Alan mies on kuin konsanaan Pulkkinen asian ytimessä.
Pertti Metsärinteen seitsemän seinähullua vieraili joitakin kertoja kuuluisalla Kaavin Iloharjulla.
Sensijaan muusikkosuvun Metsäketo isähahmo, kuten alan mies oikein toteaa, Martti, soitteli silloisten bändien kera kaavilla.
Tytär Annika,s. 71 eikä myöskään poika Tomi s.74 vielä silloin ollut kuvioissa mukana, .



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: