Keskustelu
| Toimittaja | Juankosken salarahoittajat | 13.12.2016 18.01 |
| Juankosken salarahoittajat JULKAISTU 8 PÄIVÄÄ SITTEN. JAA:57 Artak Tovmasyan on armenialainen liikemies Kuva: Yle KIRSI SKÖN HELSINKI Piskuisessa Juankosken kunnassa sijaitsevan kartonkitehtaan ympärillä on pyörinyt erikoinen konsulttien, sijoittajien, valtion ja kunnan tukien sekä saneerausten ruletti jo vuosikymmenen ajan. Premium Board -tehtaaseen liittyykin poikkeuksellinen julkinen intressi, koska hankkeessa on palanut huomattavia määriä veronmaksajien rahaa. Vuonna 2014 hyväksyttiin poikkeuksellinen velkasaneeraus kun velat annettiin anteeksi lähes kokonaan. Kartonkitehtaan tarina on erittäin monisyinen eikä sen kaikista käänteistä tunnu tietävän edes käytännössä koko ajan mukana ollut kunnanjohtajakaan. Juankosken kunta on osallinen tapahtumien kulussa, koska se takasi alkuperäisen ukrainalaisyrittäjän Valeriy Samorizin pankkilainan. Kun kaupunki pari vuotta myöhemmin joutui maksamaan lainan pankille, velkaa oli jäljellä vielä melkein tuhat euroa kuntalaista kohti. Kaupungille tuli täytenä yllätyksenä, että Samoriz ei ollutkaan sijoittanut hankkeeseen omia rahojaan. Rahoitus olikin tullut kyprokselle rekisteröidyltä Milini Holdingilta. Juankosken kaupunginjohtaja Petri Kangasperko kertoo MOT:n haastattelussa, että yllättävä tieto kaupungin entisen suurtyönantajan, nykyään saneerauksessa olevan, Premium Boardin uudesta hallituksesta tuli hänelle kesällä. Milini-yhtiön juristi, nykyinen Premium Board Capitalin hallituksen jäsen Oleksandr Skoblia sanoo MOT:lle, että rahoitus järjestettiin alun perin vaihtovelkakirjalainan kautta. Milini otti Juankosken tehtaan omistajayhtiön, Hollannissa toimivan Pehami B.V:n hallintaansa Amsterdamin käräjäoikeudessa kesäkuussa. Alkuperäinen yrittäjä Valeriy Samoriz kuitenkin kiistää hallinnan menetyksen, ja oikeustaistelu Juankosken tehtaasta jatkuu edelleen Helsingin ja Amsterdamin käräjäoikeuksissa. Milinin takana armenialais-venäläiset liikekumppanit Milinin hallinta on nyt armenialaisella Artak Tovmasyanilla ja venäläisellä Valery Telepnevillä. Milini väittää investoineensa Juankoskelle tähän mennessä lähes 11 miljoonaa euroa. "Tänä vuonna olemme investoineet 1,8 miljoonaa?, sanoo Artak Tovmasyan MOT:n haastattelussa Armenian Jerevanissa. MOT ei pysty vahvistamaan onko summa jo päätynyt Juankoskelle asti, sillä tehtaalla ei juuri ole toimintaa. Tovmasyan kritisoi kovin sanoin entistä liikekumppaniaan. "Kävi ilmi, että ex-liikekumppanini ei johtanut yhtiötä tehokkaasti. "Kun totesimme, että kahdelle vuodelle laadittu liikesuunnitelma ei ollut toteutunut yhdenkään kohdan osalta, erotimme hänet ja nimitimme yhtiöön uuden johdon.? MOT:n kysymykseen siitä, miksi todelliset omistussuhteet piti salata, Milinin lakimies Oleksandr Skoblia vastaa, että sijoittajat eivät vielä alussa toimineet juridisesti edunsaajina. ?Ei siis ollut lakiin perustuvaa velvoitetta ilmoittaa Miliniä varsinaiseksi omistajaksi.? Vuonna 2011 - kun Premium Boardin hanke käynnistyi - Milinin osakkeet omisti Tovmasyanin venäläinen liikekumppani Valery Telepnev. Tovmasyan kertoo itse olleensa alussa mukana hankkeen taustalla järjestämässä rahoitusta. ?Telepnev teki minulle ehdotuksen, mutta kaikista muista asioista keskusteltiin suoraan Valeri Samorizin kanssa vuodesta 2011 lähtien. Minä matkustelin hänen kanssaan ja järjestin tapaamisia eri rahoittajien kanssa.? Virallisesti Artak Tovmasyanista tuli Juankosken tehdasta nykyään hallinnoivan kyproslaisen Milinin toinen osakas vuoden 2013 lopussa, samaan aikaan kun kartonkitehtaan velkasaneeraus oli vielä kesken Pohjois-Savon käräjäoikeudessa. Läpinäkymätön yhtiörakenne luo riskejä Tilinpäätöksistä näkyy, että Premium Board osti materiaaleja ja palveluja lähes neljälläkymmenellä miljoonalla eurolla reilun kahden vuoden aikana. Valmiit tuotteet myytiin lähes materiaalien hinnalla. Premium Boardin talousvaikeuksien vuoksi materiaalihankintoja oli pakko tehdä Hangossa sijaitsevan Farocon-yhtiö kautta, joka tuolloin oli Valery Samorizin hallinnassa. Farocon on sama yhtiö, joka oli Juankosken takaaman lainan vakuutena. Juankosken kaupunki on jo pitkään yrittänyt hakea Faroconia konkurssiin, mutta ei ole vielä tavoittanut vastuuhenkilöä, jolle Samorizin yhtiö on sittemmin siirretty. Näin erityistilintarkastusta ei ole saatu tehtyä. Kun omistajan yritysyhteydet eivät ole olleet tiedossa, ei saneerausmenettelyssä ole myöskään voitu täysin varmistua siitä, millä ehdoilla Premium Board on tehnyt kauppaa lähipiirin omien yhtiöiden kanssa. Artak Tovmasyan kertoo MOT:n haastattelussa, että tulevaisuudessa konserni ostaa polttoaineita Tovmasyanin ja hänen liikekumppaninsa Valery Telepnevin Venäjällä toimivalta yritykseltä. ?Olemme alkaneet valmistaa biopolttoainetta Venäjällä. Tämä projekti käynnistyi neljä vuotta sitten. Osa polttoaineesta tulee Suomen-tehtaan käyttöön.? Venäjän vetoomustuomioistuinten pöytäkirjoista löytyy viime vuosilta tietoja Valery Telepnevin kolmesta yrityshankkeesta, jotka ovat päätyneet konkurssiin. Rahanpesulait velvoittavat pankit tuntemaan asiakkaansa Toinen läpinäkymättömään rahoituksen liittyvä ongelma on rahanpesuun liittyvän valvonnan vaikeutuminen. Koko ajan tiukentuva lainsäädäntö edellyttää, että pankit tuntevat asiakkaansa ja valvovat rahansiirtoja. Valtion omistama erityisrahoittaja Finnvera ei suostunut MOT:n haastatteluun, mutta kommentoi asiaa lyhyesti sähköpostilla. Finnvera vahvistaa, että valtion rahoituslaitoksena sitä sitovat samat asiakkaan tuntemisvelvoitteet kuin pankkejakin. Artak Tovmasyanilla on suhteita Venäjän, Armenian ja Ukrainan poliittisiin päättäjiin. Esimerkiksi Ukrainassa ennen venäjämielisen presidentti Viktor Janukovitsin kaatumista Tovmasyanin läheinen liikekumppani FIM-nimisessä rahoitusalan yhtiössä oli miljonäärikansanedustaja, jolla on huomattavia omistuksia Lontoossa ja jonka venäjämielinen poliitikkosuku sai jopa syytteitä vallanvaihdoksen jälkeisessä Ukrainassa. Juuri tällaisten yhteyksien tunnistaminen ollut keskeinen syy koko ajan tiukentuvien rahanpesulakien säätämiseen. ?Kavallusjupakka loppuunkäsitelty? Artak Tovmasyan ja suomalaisen Premium Boardin hallituksen jäsen Oleksandr Skoblia korostavat, että venäläispankkiin liittyvä rikostutkinta on heidän osaltaan ohi, ja he ovat pystyneet todistamaan, että eivät ole pankin omistajan liikekumppaneita. Ensimmäisen tasavaltalaispankin eli PRB-pankin varojen siirtoon liittyviä oikeusprosesseja on kaksi. Siviilipuolen prosessi, jossa pankin varallisuuden eli velkasalkun siirto Artak Tovmasyanin yhtiölle kumottiin, on käynyt läpi kaikki valitusasteet Sen sijaan rikosjuttu pankin kahta johtajaa ja pankin todellista omistajaa vastaan on edelleen kesken. Moskovan vetoomustuomioistuimen lausunto tältä syksyltä kuvaa kesken olevaa rikosprosessia edelleen näin. Moskovan vetoomustuomioistuin 4.8.2016 Jutun aineistossa on kopio Venäjän rikoslain pykälän 160 perusteella nostetun oikeusjutun nro 221822 pöytäkirjoista. Oikeusjuttu koskee Pankin varojen siirtämistä juuri ennen konkurssia mm. pankin omaisuuden kavaltamista High-tech Toolbox Oy:n ja Threepwood Investmentsin kanssa tehdyillä kaupoilla. ? Threepwood Investments ja pankin omistaja ?allekirjoittivat sopimuksen ?.pankin toimiluvan peruuttamisen jälkeen. ? hakijan perustelu, että ei ole tiennyt asiasta, ei vastaa todellisuutta. Rikostutkinnan aikana on todettu, että kaupat tehtiin ulkomaalaisten yhtiöiden edunsaajan hyväksi, joka on Pankin todellisen omistajan lapsuudenystävä. Investoinnin tähtäin 5-6 vuotta Tovmasyan sanoo, että hänen tähtäimensä Juankoskella on seuraavat 5-6 vuotta. ?Kun kerran olemme ryhtyneet tähän, emme hylkää sitä kesken kaiken. Investointimielessä aikeenamme on nostaa se jaloilleen, tehdä siitä tuottava ja myydä se sen jälkeen, tai ehkä jätämme osan siitä omistukseemme?, sanoo Tovmasyan. MOT tutki Juankosken tehtaan omistajien taustoja yhdessä kansainvälisen korruptionvastaisen toimittajajärjestö OCCRP:n kanssa. Järjestö julkaisee omat juttunsa Tovmasyanin liiketoimista ja yhteyksistä pankkikavallukseen omilla sivuillaan ja armenialaisella uutissivustolla. JUANKOSKI YRITYSSANEERAUS KONKURSSI YRITYSTUKI RAKENNEMUUTOSALUEET KAVALLUS VENÄJÄ ARMENIA ALANKOMAAT UKRAINA LISÄÄ OHJELMASTA MOTIDÄN RAHAMIESTEN SEIKKAILUT SAVOSSA - 5.12.2016 |
||
| alan kolmas mies | Re: Juankosken salarahoittajat | 13.12.2016 19.41 |
| Alan mies on korruption osalta ulkona kuin lumiukko. Yleisesti on tiedossa, että meillä on rehottanut ns. maan tapa eli rakenteellinen korruptio. Kepun Timo Kallihan totesi tämän vaalirahoitustaistelujen aikaan todettuaan, että vaalirahoituksen säännöksistä ei tarvitse välittää, kun niistä ei ole olemassa sanktioita. Muistaakseni Jutta Urpilainenkin tai joku muu politiikko käytti myös jossain asiayhteydessä termiä maan tapa. Antti Rinne on myös todennut, että demut hoitelee porukalla asiat kuntoon. Maan tapa ja porukan toiminta on ollut Suomessa mahdollista, koska Suomen oikeuslaitoskin (ainakin käräjäoikeudet) on ja on ollut sisäsyntyisesti korruptoitunut (mm. poliittisesti valitut lautamiehet). Toisaalta myös Suomen lainsäädäntö on ollut myös monin osin vanhentunut ja kieroutunut, mikä on myötävaikuttanut siihen, että Suomen oikeuslaitoksen arvovalta on jo asetettu kyseenalaiseksi ? ja aiheesta onkin. Kunnanjohtajien tai muiden kunnanvirkailijoiden korkea osuus kansanedustajien joukossa (nytkin 174) on osa tätä maan tapaa, jossa pukki on kaalimaan vartijana. Lainsäädäntötyön tulee olla riippumatonta ja myös oikeuslaitoksen tulee olla riippumaton poliittisista intohimoista, jotta se on uskottava. Meillähän on ollut vallalla ns. konsensus politiikka, joka äärimmilleen vietynä edustaa rakenteellisen korruption kaikkein kehittyneintä astetta. Maan tapa. Kansainvälisissä tilastoissakin Suomi on kuitenkin korruptiovapaa maa, kun asiaa on tiedustelu Suomen viranomaisilta. Tilastoihmisten olisi ehkä ollut viisaampaa kysyä, onko Suomessa vallalla ns. maan tapa? Silloin varmaan korruptoitunut viranomainenkin olisi vastannut, että näinhän Suomessa asioita on hoidettu vuosikymmeniä. Mikähän olisi Suomenkin asema kansainvälisissä korruptiotilastoissa, jos tilastonikkareille Suomen viranomaiset olisivat kertoneet, että Suomessa eduskunta ei voi sätää lakia, elleivät ammattiyhdistysliike ja sen alajärjestöt kuten esim. SAK, AKL ja merimiesunioini ole lakia ensiksi hyväksyneet? Konsensus, kolmikanta eli maan tapa. Suomen oikeuslaitoksen kummallisuuksiin kuuluu ensinnäkin se jo kymmeniä vuosia sitten tiedostettu tosiasia, että rikoslaissa rangaistukset väkivalta- ja henkirikoksissa ovat muodostuneet kansainvälisesti vertaillen aivan liian lieviksi ja vieläpä niin, että tuomiot ovat olleet sattumanvaraisia mm. maan eri alueilla. Tämäkin asia on todettu jo monen rikosoikeuden professorin suulla, mutta oikeuskäytännöt eivät ole muuttuneet. Maan tapa. Tavallisen ihmisen ja pienyrittäjien tekemät rikkeet tai rikokset talousasioissa kuten esim. verotusasioissa ovat taas kriminalisoitu Suomessa jostain syystä kaikkein raskaimmiksi rötöksiksi ja tuomiotkin ovat säännönmukaisesti huomattavasti kovempia kuin ehdolliset tuomiot esim. raiskauksista tai tapoista. Näille tuomioille jopa tuomitut naureskelee. Maan tapa. Julkishallinnon viranomaiset voivat myös syyllistyä virkavirheisiin ja jopa virkarikoksiiin ja näistä Suomessa on säännöksiä perustuslain 118 §:ssä ja etenkin rikoslain 40. luvun seuraavissa pykälissä: 5 § Virkasalaisuuden rikkominen ja tuottamuksellinen virkasalaisuuden rikkominen 7 § Virka-aseman väärinkäyttö 8 § Virka-aseman törkeä väärinkäyttö 10 § Virkavelvollisuuden rikkomukset 11 § Tuotannollinen virka-aseman rikkominen Kun tarkastelee ym. säädösten rikkomuksista johtuvia rangaistuksia, niin ym. pykälissä sanktiot voivat olla sakko, lievä vankeusrangaistus ja oheisrangaistuksena myös viraltapano. Maan tapa. Väittäisin, että rakenteellisen korruption ydin on näiden pykälien osalta leivottu rikoslain 40. luvun 11 §:ään, josta rangaistus on vain varoitus tai sakko. Tässä kohtaa voidaan esittää kysymys vaikka sakon suuruudesta sellaisessa teoreettisessa tapauksessa, että kunnanvirkamies on tahallisella tuottamuksellaan aiheuttanut kunnalle 8 milj. euron vahingon, niin onko siinä tapauksessa sovellettava kohtuullista 150 euron rikesakkoa vai äskettäin eräälle kiireiselle liikemiehelle määrättyä muistaakseni yli 4 500 euron ylinopeussakkoa? Tämä liikemiehen korkea sakko noteerattiin amerikkaista laatulehteä myöten. Lehdessä sanktion todettiin kuitenkin kuuluvan suomalaiseen maan tapaan, jossa varakkaat luonnollisesti joutuvat maksamaan rötöksistään vähän enemmän. Koska sakkokin on jo tuntuva rangaistus, niin ehkä oikeus kuitenkin soveltaisi vielä tällaisenkin massiivisen vahingon tapauksessa kohtullisempaa varoitusta. Meillähän on syvälle juurtunut myös sellainen kansanviisaus, että "yrittänyttä ei laiteta", jota tietysti ankarinkin tuomari sydämessään vaalii, kun tuomioitaan harkitsee. Oikeusprosessin aikana syytetty voi myös aina esittää katumusta tai jopa heittäytyä syyntakeettomaksi. Usein näillä puolustustoimilla on saatu puhuttua tuomioita lievemmiksi. Maan tapa. Julkisen hallinnon rakenteellinen korruptio ei siis puhumalla miksikään muutu. Muutos vaatii lainsäädännöllisen muutoksen ja muutoksen vallitsevassa oikeuskäytännössä. New Stroms Oy on ollut perustuslaillisilla kunnallisvalituksillaan eturintamassa ajamassa muutosta Suomen vanhentuneeseen kuntalakiin kirjattuhin "rakenteellisen korruption" ydinpykäliin, jotka ovat koskeneet etenkin kuntien oikeutta myöntää takauksia. 1.5.2015 NS:n pitkä työ sai kauniin palkinnon, kun Tasavallan Presidentti Sauli Niinistön oikeusministeri Paula Risikon esittelyn perusteella vahvistama uusi kuntalaki astui voimaan. Uudessa kuntalaissa yhtenä keskeisistä uudistuksista kielletään nyt yksiselitteisesti esim. Juankosken kaupungin myöntämän kaupungin takauksen kaltaiset kunnan takaukset. Uuteen kuntalakiin on myös kirjattu EU SEUT sopimuksen artiklojen 107 ja 108 ehdottomat vaatimukset, joiden rikkomuksiin NS oli myös viitannut aikoinaan tehdessään perustuslailliset kunnallisvalituksensa Juankosken kaupungin edesvastuuttomista takaustoimista ja muista yksityisten yrityksen laittomista avustustoimista. Rakenteellisen korruption kitkeminen Suomesta on pitkä prosessi, mutta uskoisin että Suomessa meillä ei valitettavasti enää ole muuta mahdollisuutta. Tähän näyttäisi viittaavan myös Juha Sipilän toistaiseksi kiitettävällä tavalla alkanut toiminta hallitustunnustelijan roolissa. Hänhän on jo aiemmin maininnut, että "hyvä veli" järjestelmä kuluu historiaan. Rakenteellisen korruption kitkemisen jälkeen Suomi voi pikkuhiljaa nousta nykyisestä suon silmästään. Keskeinen rooli rakenteellisen korruption kitkennässä on kuitenkin myös ammattiyhdistysliikkeen ajamien perustuslain vastaisten yleissitovien työehtosopimusten lakkauttamisella. Keskusta pettää aina |
||