Keskustelu
| poliittinen tarkkailija | Sipilän "kujanjuoksu" ja kepun kärkihankkeet | 11.1.2017 0.33 |
| Vasta pari kuukautta sitten Juha Sipilä löysi yllättäen Kainuun Ihmeen Terrafame Pipo päässään. Kepun sateentekijäksi löydetty Terra Sipilä oli ottanut mallia USA:n tulevasta Trump presidentistä. Donald käytti vaaleissa myös aseenaan kunnon lippistä "Make America Great Again" ja se puri USA:n vaaleissa. Tulevissa Suomen kunnallisvaaleissa Terrafamen Piposta taitaa kuitenkin olla kepuloisille enemmän haittaa kuin hyötyä. Kainuun Ihmeen osalta voidaan todeta, että nikkelin hinta on pudonnut viime marraskuun lopulta jo noin 15%:a ja sinkin noin 14%:a. Koska kustannukset ovat vain nousseet mm. kiristyneen polttoaineveron takia, niin hintamuutoksethan ovat Kainuun Ihmeen kannalta erittäin huolestuttavia. Tosin kepun uusi elinkeinoministeri innokas hevosmies Lintilä on tarttunut tomerasti ohjaksiin, eikä kunnon pohjalaisena usko minkäänlaisiin ennustajaeukkoihin, vaikka vähäisintäkään merkkiä ei ole siitä, että joku yksityinen sijoittaja laittaisi oikeasti likoon miljardi euroa Kainuun rutiköyhän malmion jalostamiseksi maailman korkeimmilla kustannuksilla, eikä sijoituksellakaan näyttäisi olevan mitään takaisinmaksuaikaa. Mitään tiedotteita ei ole myöskään kuulunut siitä, miten ennätyspakkaset ovat vaikuttaneet bioliuotusprosessiin. Sipilän sidossuhteet Kainuun Ihmeen osalta ovat oikeusasiamiehen tutkittavina ja YLE:ssä on ajauduttu johtajuus ja uskottavuuskriisiin pääministerin ryhdyttyä tunnekuohussa sähköpostisotaan uteliaiden toimittajien kanssa. Nyt Terra Sipilä on taas sidosryhmineen otsikoissa Chempolisin kanssa. Taaskin on kysymys oululaisesta taloudellisiin vaikeuksiin joutuneesta yhtiöstä, jonka pelastajaksi massiivisten taloudellisten tappioiden kattajaksi on löytynyt valtio-omisteinen Fortum, jonka omistajaohjauksesta vastaa kukas muu kuin itse Terra Juha. Ihmetyttää, miksi juuri Fortum on lähtenyt konkurssiyritys Chempolisin pelastaksi? Chempolisin Fortumin teknologiajohtaja Heli Antila näyttää olevan Chempolisin hallituksen jäsen. Antila puolustelee Fortumin osallistumista Chempolisin rahoittajana sillä, että Fortum on suuri biomassan käyttäjä Suomessa ja Itämeren alueella. Fortumhan otti uuden bioöljylaitoksen (pyrolyysiöljy) tuotantokäyttöön Joensuussa vuonna 2013. Fortum mainosti, että puuperäisistä raaka-aineista bioöljyä tuottava laitos on teollisessa mittakaavassa ensimmäinen laatuaan koko maailmassa. Joensuussa kansanedustaja ja talousvaliokunnan puheenjohtaja Mauri Pekkarinen ja Fortumin talousjohtaja Markus Rauramo vihkivät bioöljylaitoksen käyttöön perjantaina 29.11.2013. Fortumin pyrolyysiöljy-laitokseen myönnettiin 8 milj. euron energiatuki-paketti. Miksi näin tehtiin, kun Fortumin taseissa on tiettävästi peräti 12 miljardia euroa sellaista rahaa, joka etsii epätoivoisesti sijoituskohdetta? Joensuun laitoksen kapasiteetti on noin 50 000 tonnia pyrolyysiöljyä vuodessa ja hankkeen investointi maksoi suunnilleen 30 milj. euroa. Vuonna 2014 Joensuun laitoksella tapahtui sitten kuitenkin ennalta arvaamaton räjähdys. Green Nordic Fuel on myös ahkeroinut jo vuosia pyrolyysiöljy-hankkeidensa kanssa. Yhtiön johtaja Saarelainen on uhannut rakentaa Suomeen useita pyrolyysiöljy-laitoksia, mutta ensimmäistäkään ei ole vielä saatu rakennettua Iisalmeen. Nähtävästi Saarelaisen hankkeille ei ole osoitettu riittäviä tukirahoja vielä valtion taholta. Terra Juha on ilmoittanut julkisesti, että TEM:issä on ainakin 30 bioenergiahanketta vireillä. Täytyy vaan toivoa, ettei näistä hankkeista suurin osa ole Chempolisin hankkeita, koska viimeistään silloin alkaa olla merkitystä sillä, että Terra Juhan lapset näyttävät olevan osakkaina Chempolisissa, jota aikoinaan Terra Juha itse oli vaikeuksien keskellä rahoittamassa ja nyttemmin Terra Juhan lapset taas omistamassa. Kuinka ollakaan Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark on äskettäin todennut, että Fortum sijoittaa myös aurinkosähköön Intiassa, kun Euroopassa ei ole enää sijoituskohteita. Intia on myös ollut pitkään myös Chempolisin suuria haavemaita ja nyt vihdoin Chempolis aikoo rakentaa uuden biotuotetehtaan Intiaan yhdessä paikallisen öljy-yhtiö Numaligarh Refinery Limitedin kanssa. Hankkeesta oli solmittu aiesopimus vuonna 2014. Jalostamon on tarkoitus tuottaa paikallisesta raaka-aineesta furfuraalia, etikkahappoa ja selluloosapohjaista etanolia. Hankkeesta odotetaan lähtölaukausta useamman biojalostamon rakentamiselle, jotka Intiassa on tarkoitus toteuttaa vuoteen 2022 mennessä. Chempolisin Intian valloitushaaveet muistuttavat uhkaavasti Pekka Perän utopistisia Kainuun nikkelihankkeita ja GNF:n Saarelaisen erittäin lupaavia pyrolyysiöljy-tehtaita. Vaikka Chempolisin Intian hankkeen ja aiesopimuksen toisena osapuolena näyttää olevan pienehkö öljyalan yritys (jalostuskapasiteetti noin 3 milj. tonnia/a, kun taas Neste Oy jalostuskapsiteetti lähes 16 milj. t/a), niin suunnitellun tehtaan monista lopputuotteista päätellen vaikuttaa siltä, että hankkeen toteutettavuudesta ei ole vielä saatavilla luotettavaa tietoa. Kuitenkin Terra Juha näyttää jälleen kerran sotkeneen itsensä sellaiseen välikäteen, että tilanne ei valitettavasti näytä hyvältä. Terra Juhalta voidaan myös kysyä, miksi Suomen valtio tukee innovatiivisten tuotantolaitosten rakentamista ulkomaille? USA:ssa Trump on lähtenyt mm. autoteollisuudessa siitä, että uudet autotehtaat rakennetaan Amerikkaan. Miksi Suomessa mennään aina perse edellä puuhun? Chempolisin Intian hanke ei näyttäisi tuovan yhtään uutta työpaikkaa Suomeen, mutta valtio näyttää vippaavan näidenkin hankkeiden kehitysrahat kansanvälisiltä markkinoilta. Chempolisin Intian hanke: "Bio-refinery Project NRL plans to set up a bio-refinery at Numaligarh for production of fuel grade Ethanol from Bamboo which is locally available in abundance in this region. The technology for the bio-refinery will be provided by M/s Chempolis Oy of Finland. This initiative is a pioneering effort which will use this new technology for conversion of ligno-cellulosic bio-mass to ethanol for the first time in the country in a commercial scale. Besides ethanol, the bio-refinery will also produce furfural, acetic acid and bio-coal. The plant shall have capacity to process 300 TMT of Bamboo (Bone Dry) and shall produce 49 TMT of Ethanol together with associated platform chemicals. The feedstock will be sourced primarily from Assam, Nagaland, Arunachal Pradesh and Meghalaya. The bio-refinery is proposed to be set up by way of a Joint Venture company with 50:50 equity participation of NRL and Chempolis Oy & Associates at an estimated cost of Rs. 950 crores. Term sheet for the JV has been signed. JV agreement is expected to be finalised shortly." |
||
| alan mies | Re: Sipilän "kujanjuoksu" ja kepun kärkihankkeet | 11.1.2017 6.04 |
| Poliittiselle Papukaijalle tiedoksi, mitä kirjoitin muutama vuosi sitten tällä sivustolla: "alan mies Re: Tehtaan toimintaa seuraten 28.5.2012 6:44 Minäpä saatan tietää, mitä tämä elinkeinonainen ajattelee. Taitaa olla ns. kukkahattutätejä. Ajattelee vanhaa ideaa, että kasvatetaan kaikenlaisia peltokasveja - ei ainoastaan hamppua - ja tehdään niistä sellua ja biomateriaaleja. Vanha idea ja tätä on tehty aikojen alusta. Ne kun vaan on nuo pienet saastuttavat tehtaat määrätty lopetettaviksi Kiinassakin. Ja toisekseen, peltokasveista tulee etelässä 2-3 satoa vuodessa, kun meillä vain yksi. Kyllä se on se kasvunopeus tässäkin ratkaiseva. Kukkahattutäti on ehkä keskustalaisena kuullut, että Oulun poijat ovat keksineet peltokasveille keittomenetelmän, joka ei likaa vesistöjä ja josta saa myös biomateriaaleja. Chempolis, tuo ikuinen lupaus, keittää sellun happamassa liemessä ja tuhoaa kuitujen ominaisuudet kuin vanha sulfiittimenetelmä konsanaan. Sikäli on aiheellista valita raaka-aineeksi luja kuitu eli hamppu. Mutta kun se olennainen hampussa on se, että kuitu ja kuituseinämä ovat liian paksut niin ei kuitujen pituutta pilkkomalla tätä voi parantaa. Ehkäpä kukkahattutäti on lukenut noita vihreiden ajatuksia ja kotipaperin teko-ohjeita, joissa yleisesti esiintyy hamppu materiaalina. On kumma, että tuo Chempolis, jolla ei ole yhtään teollista referenssiä, on saanut kokoonsa ja mahdollisuuksiinsa nähden suurimmat valtion avustukset koko Suomessa. Katsokaapa sitten tulostiedot. Tämä on ollut räikeintä pekkarointia koko Suomessa. Ehkäpä keskusta nyt tuon lentävän oululaisen, Juha Sipilän avulla aikoo panna kerta heitolla Juankosken asiat kuntoon. Kyllä on Sipilä sijoittanut miljoonansa todella huonosti, kun on lähtenyt Chempoliksen kelkkaan. Siinä on valmiiksi sidonnaisuutta tulevalle keskustan puheenjohtajalle ja myös taas Juankoskelle, jos tällaista kaavaillaan." |
||
| alan mies | Re: Sipilän "kujanjuoksu" ja kepun kärkihankkeet | 11.1.2017 11.17 |
| Tama Chempoliksen tuki on minua ihmetyttanyt viela enemman. On syyta huomata, etta Taaleri on ollut mukana Pekkarisen laheisten kanssa myos tuulivoima-automaateissa. Taytyyhan Sipilankin saada tukea, kun Maurikin on saanut: http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701112200051945_uu.shtml |
||
| poliittinen tarkkailija | Re: Sipilän "kujanjuoksu" ja kepun kärkihankkeet | 11.1.2017 21.31 |
| Kepuloiset ja demut ovat perinteisesti olleet erittäin ansioituneita niukkojen veromarkkojen ohjailussa ns. "yhteiseen hyvään". Ja tietysti "korkean teknologian tuotteisiin". Kaikilla on hyvässä muistissa kaiken maailman Valco-Sorsat ja Keran askareet. Tällä saralla ahkera Siltarumpu Pekkarinen on saavuttanut suorastaan legendaarisen maineen, kun hänen ministerihuoneensa ikkunoissa myöhään yölläkin paloi valot kepuloisten pekkaroidessa tuulienergian syöttötariffeja ja risupaketteja. Luonnollisesti kepuloiset ovat valtaan päästyään huolehtineet siitä, että vallankäytön käsikassarat kuten mm. TEKES ja Finnvera on valjastettu siten, että valtion rahahanat ovat olleet avoinna aina silloin, kun kepuloisilla on ollut tarvetta ryhtyä rakentamaan jotain ikiliikkujaa tai muuta vihreätä ns. clean tech-hanketta. Minäkin kävin pari vuotta sitten TEKESissä kyselemässä, josko rahoitusta löytyisi mielenkiintoisiin Venäjän metsäteollisuuteen liittyviin hankkeisiin. Tulin kuitenkin heti tyrmätyksi ja minulle kerrottiin tositarinaa Angry Birdin TEKESin rahoitusanomuksesta. Sain ihan vakavasti kuulla, että sitkeä Angry Bird oli joutunut muistaakseni yli 60 kertaa lähestymään TEKESiä ennen kuin oli löydetty oikea peli, johon TEKESin rahahanoja voitiin avata. 1990-luvun alussa sain tehdä hartiavoimin töitä, kun Ekonossa anoimme TEKESistä rahoitusta ERP-hankkeen kaupallistamiseen. Pitkän kädenväännön jälkeen rahoituspäätös tuli, mutta rahoitusta ei kuitenkaan käytetty anottuun tarkoitukseen, kun minua isompi kaluunaiset johtajat käyttivät rahat konsernin muihin tarpeisiin, eikä minun sallittu rahoja koskaan nostaa suunniteltuun tarpeeseen, vaikka TEKES oli tehnyt historiallisen päätöksen, että kaupallistettava tuote voi olla muutakin kuin häkäpönttö. Kysymyksessä oli muistaakseni miljoonan mummon markan laina. Lainapäätöksen paperi on vieläkin minulla muistona kirjahyllyssä. Tuntuu kohtuuttomalta, että julkisen rahan anojaa kuten esim. Angry Birdiä pomputetaan kymmeniä kertoja, kun sitten nyt esim. Chempoliksen tapauksessa paljastuu, että kepuloisiin hankkeisiin on syydetty julkista rahaa peräti lähes 11 milj. euroa vuosina 2001-2011. Tämähän on suunnilleen 66 milj. mummon markkaa. Chempoliksen kohdalla kysymyksessä on ilmeisesti arvioitu olevan lähes Suomen aivan keskeisimmästä teollisesta innovaatiosta ja siten kepuloisten kärkihankkeesta. Asia ei tietenkään voi olla niin, että Chempoliksen tapainen täysin kannattamaton ja ilman mitään teollisia tai muita referenssejä olevalle yritykselle kanavoidaan tuollaiset automaattiset valtion miljoonatuet, kun jo otsaluulla nähdään, että Chempoliksen koko maailmaa syleilevät formico-prosessit eivät näytä olevan kilpailukykyisiä kuitutuotannossa eikä myöskään etanolin valmistuksessa. Aikoinaanhan TEKESissä oli periaatteena se, että rahaa (lainaa tai muuta) annettiin ainoastaan, jos kysymyksessä oli jonkin tyyppinen tekninen härveli, josta hyvänä esimerkkinä käynee Terra Juhan autotallissaan rakentelema ympäristöystävällinen häkäpönttöauto. Insinööri- ja virkamiesvetoisessa TEKESissä ei ole nähtävästi vieläkään ymmärretty sitä, että nykyaikana liiketoiminta voi perustua paljon muuhunkin kuin vain johonkin häköpönttöön tai kompostointilaitokseen. Fortumin ja TEKESin Chempolis-rahoitukset eivät näy millään tavalla poikkeavan Kauko Juhantalon Tampellan Skopin lainojen ja Kaukon oman epäonnistuneen liiketoiminnan rahoituksen koplauksesta, josta Kauko joutui aikoinaan valtakunnan oikeuteen. Chempoliksen tapauksessa koplaus on vain tehty siistimmin, kun asialle on saatu ensiksi näennäisesti riippumaton valtio-omisteinen Fortum, jonka intressejä Chempoliksen formico-prosesseihan voidaan aidosti kyllä kyseenalaistaa. Luonteeltaan Terra Juhan Chempolis-seikkailu näyttää pahemmalta kuin Juhantalon taannoiset koplausyritykset, sillä Terra Juha ei ole pystynyt kiistämään sitä, että hänen lapsillaan ja hänellä itsellään on ollut selvä intressi löytää konkurssikypsälle Chempolikselle jokin rahoituksellinen ratkaisu valtion rahoista ja se ratkaisu on myös pantu tätäntöön. Chempoliksen osallistuminen Intian matkaan ei ole asian ydin. Asian ydin on siinä, miksi Chempolis on saanut niin runsaat valtion suorat ja epäsuorat myötäjäiset ilman mitään teollisia näyttöjä? |
||
| alan kolmas mies | Re: Sipilän "kujanjuoksu" ja kepun kärkihankkeet | 13.1.2017 0.29 |
| Olisiko aika jo, että Terra Juha ja Makkara Mika päivittäisivät Kainuun Ihmettä koskevat laskelmansa? Nikkelin hintakin tipahti tänään jo taas kerta heitolla 5% alaspäin kansainvälisillä markkinoilla, kun Indonesia päättikin yllättäen sallia nikkelin viennin pääasiassa Kiinaan. Luulisi, että nikkelin halpeneminen olisi positiivinen asia ruostumattoman teräksen tuottajilla. Näin ei kuitenkaan ole. Suomessahan Outokumpu mainostaa olevan maailman johtava ruostumattoman teräksen tekijä ja valtio omistaa Outokummun osakkeista 30.85%:a. Nikkelin hinnan romahdettua noin 5%:llä Outokummun osakkeen arvo putosi tänään jo pahimmillaan 10%:lla. Outokummun markkina-arvo romahti siis yhdessä hetkessä noin 385 milj. eurolla ja valtion tappio oli siis tästä 117.7 milj. euroa. Koska tietysti myös Kainuun Ihmeen eli Terrafamen tuleva arvo romahti hetkessä ainakin 10%:ia, niin tämähän merkitsee sitä, että valtion taseissa Kainuun Ihmeen ja Outokummun arvojen romahdus yhtenä päivänä saattoi nousta ainakin 300-500 milj. euroon. Taidanpa veikata, että kohta Philippiinien Duerte herää myös nikkelihorroksesta ja nikkelin hinta jatkaa laskuaan. Koska Kiinan talouskasvu vääjäämättä alkaa lähestyä todellisuudessa 5%:ia, vaikka viralliset kasvuluvut ovat vielä noin 6.6%:a, mutta niihin ei kukaan oikeasti enää usko, Jo ennestään nikkelivarastotkin on taas nousussa ja eikohän vuoden 2017 lopulla varastossa ole nikkeliä jo lähes 500 000 tonnia. Eihän se Kainuun Ihme maailman nikkelitaseisiin mitään vaikuta, kun enintään tuotantoa on tarjolla vain 10-15 000 tonnia. Siinä on hevosmies Lintilällä miettimistä, miten maailman köyhimmän nikkelikaivoksen nikkeli käy maailmalla kaupaksi, kun ensimmäisenä myydään tietysti ne halvimmat nikkelit. Eiköhän tästä kainuun Ihmeestä ainkin 1.5 miljardin euron lasku tule valtiolle, kun Terra Juha on pannut valtion yhtiöiden taseet rullaamaan. Kysymys on selvästi kepuloisten kärkihankkeesta. Kukaan ei olisi uskonut sitä, kun Terra Juha sanoi ottavansa valtionyhtiöiden omistuksen ohjauksen omiin käsiinsä, jotta saadaan valtion taseet tuottamaan, että Terra Juha on näin kova talousmies. |
||
| herlin | Re: Sipilän "kujanjuoksu" ja kepun kärkihankkeet | 13.1.2017 21.54 |
| Onneksi et Heikki omista osakkeita, niin nukut varmasti hyvin yöt. Olisihan varsin stressaavaa miettiä aamuyön tunteina maailmanmarkkinahintojen muutoksia. Niitähän pitäisi valvoa koko ajan, reaaliajassa. |
||