Keskustelu

« Takaisin | Vastaa viestiketjuun
Pekka VKilpailutus vai hyvä veli25.1.2017 18.48
Moro,
pääuutinen oli tämä:
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) liikenneverkkoyhtiöluonnosta varten tilattiin lähes parikymmentä ulkopuolista selvitystä kilpailuttamatta niitä. Ministeriön mukaan konsulteilta tilattiin 17 selvitystä, joiden yhteiskustannus oli reilut 330 000 euroa. Vain yksi niistä "minikilpailutettiin" pyytämällä tarjoukset viideltä toimijalta.
Ministeriön mukaan lähes kaikissa tapauksissa valituilla konsulteilla oli sellaista osaamista, johon kilpailutus ei olisi tuonut lisäarvoa.
Viime vuonna raja tällaisten hankintojen kilpailuttamiselle oli 30 000 euroa.

Juankoskella hankittiin ilman selvitystä, hallinnollista päätöstä ja kilpailutusta n. 600 000 eurolla yksityisen asianajatoimiston apua ja konsultointia, joka muuten jatkui vielä, kunnan kaaduttua.
Tein asiasta myös tutkintapyynnön poliisille. Mutta katsotaan, onko Suomessa käytössä Suomen laki kilpailuttamisesta ja toimivallan käytöstä. En usko, ennen kuin näen oikeuden tapahtuvan. Mutta olen ainakin yrittänyt saada oikeutta ja järkeä julkiseen päätöksentekoon ja kilpailuttamiseen.
Kamreerin alkuRe: Kilpailutus vai hyvä veli25.1.2017 23.39
Sinulla olisi luottamusmiehenä ollut täysi oikeus tarkastaa laskut. Ei olisi ollut iso homma. Ei näitä yli kymmentäkään kappaletta olisi tarvinnut tutkia.
Siinä olisi ollut poliisille aineisto valmiina.
Poliisilta tällainen työ ei onnistu. Tutkimatta jää.
PVRe: Kilpailutus vai hyvä veli26.1.2017 11.00
Moro,
laskut lähetin poliisille. Tutkitaan- tuli poliisilta viesti.
Kamreerin alkuRe: Kilpailutus vai hyvä veli26.1.2017 13.05
Hyvinpä olet toiminut.
alan miesRe: Kilpailutus vai hyvä veli28.1.2017 11.48
Korruptio on juuri tällaista. Annetaan hiukan kavereille, jotta ne olisivat hiljaa siitä, mitä annetaan itselle. Kyllä oululaiset osaavat. On muuten kaunis rakennus tuo vanha yhteiskoulu, ei tosin minun kouluni.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000005064718.html
alan miesRe: Kilpailutus vai hyvä veli7.2.2017 14.34
Sipilän ja Chempoliksen suhteet on tässäkin aika tarkkaan selvitetty. Jäämme kiinnostuneina seuraamaan, miten suuret biotuet jaetaan.

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201702072200066382_pi.shtml
alan kolmas miesRe: Kilpailutus vai hyvä veli7.2.2017 21.45
Hampaaton alan mies on ulkona kuin lumiukko, kun ei ole huomannut, että Suomalaiset on pienestä pitäen opetettu siihen, että kaikki mikä on kirjoitettu mustalla valkoiselle paperille on totta. Ennen oli tapana, että Aprilli-päivänä painettiin lehtiin, jopa valtakunnallisiin päälehtiin, joku hyvä Aprilli-pila, jonka perusteella hyväuskoinen kansa saattoi vaikka kokoontua johonkin paikkaan odottamaan ihmettä tapahtuvaksi.

Eero Kekäläinen on kirjoittanut oman Aprilli-pilansa Kollis-Savo-lehteen pahasti etuajassa jo 10.1.2017.

Koillis-Savon Sanonpahan vuan keskustelupalstalla Kekäläinen selittelee nimimerkki veronmaksajalle Juankosken kaupungin korkeita kuluja täysin virheellisin perustein ja hakkuu väärää puuta.

Sen lisäksi samassa lehdessä Kekäläinen on kertonut Koillis-Savon toimittaja Anna Kaasiselle, että hänen ja kaupunginhallituksen mielestä Suomen korkein hallinto-oikeus on erehtynyt, kun se määräsi 22.5.2015 Juankosken kaupungin purkamaan 15.4.2011 tehdyn valtuuston päätöksen, jolla Juankosken kaupunki myönsi Premium Board Finland Oy:lle 5 milj. euron kaupungin takauksen, jolla ei ollut edes kuntalain edellyttämää turvaavaa vastavakuutta.

Kekäläinen näyttää kuvittelevan, että hän voi jotenkin ryhtyä antamaan juridisia neuvoja jopa korkeimman hallinto-oikeuden kokeneille tuomareille. Onkohan unohtanut ottaa lääkkeensä?

1.9.2015 korkein hallinto-oikeus määräsi Juankosken kaupunginhallituksen purkamaan myös jo 8.8.2011 ensimmäisen kerran hallituksen toteuttaman Juankosken Biölämpö Oy:n (JBOY) osakekaupan (11% osakekannasta) ja Juankosken kaupungin JBOY:lle aiemmin myöntämien pääoma- ja osakaslainojen muuntamispäätöksen sijoitukseksi JBOY:n vapaaseen omaan pääomaan (SVOP).

Korkein hallinto-oikeus on siis määrännyt molemmat em. päätökset purettavaksi, koska Juankosken kaupunki ei ollut noudattanut kyseisiä päätöksiä tehdessään EU:n SEUT sopimuksen artiklojen 107 ja 108 kohdan 3 mukaisia säännöksiä.

Juankosken kaupunki ei ollut lähettänyt kyseisistä päätöksistä ennakkoilmoitusta EU:n komission hyväksyttäväksi, jolloin kysymys on ollut molemmissa tapauksissa automaattisesti kielletystä valtiontuesta, joka on perittävä tuen saajilta takaisin.

Alan miehelle tiedoksi, että näiden kahden asian osalta New Stroms Oy on tehnyt itse asiassa vain kaksi kunnallisvalitusta ja yhden kantelun EU-komissioon ja näiden valitusten perusteella korkein hallinto-oikeus on yli 5 vuotta kestäneiden oikeusprosessien lopputuloksena lausunut, että kysymys on alun alkaen ollut kuntalain vastaisesta kielletystä valtiontuesta, kuten New Stroms Oy oli jo ensimmäissä kunnallisvalituksessaan todennut.

Samassa valituksessa New Stroms Oy oli myös todennut, että Juankosken kaupunginjohtaja oli itse todennut olleensa takausasiassa esteellinen. Kaupunginjohtajan esteellisyys on todettu uudestaan korkeinta hallinto-oikeutta myöten myös JBOY:n järjestelyjen kohdalla.

Kaupunginjohtaja Kangasperkolla on ollut sellainen harhainen käsitys, että kunnan toteuttamat laittomat päätökset muuttuvat laillisiksi, jos vain palkkaa kalliit yksityiset asianajajat väittämään eri oikeusasteissa, että laittomat päätökset ovatkin laillisia, kun kunnan tai kaupunginjohtajan käsityksen mukainen yleinen etu sitä vaatii. Olisi voinut palkata Moro Pekan.

Samalla tavalla kaupunginjohtaja Kangasperkolla on myös sellainen harhainen käsitys, että laiton päätös muuttuu lailliseksi, kun samasta asiasta tehdään vain uudestaan ja uudestaan samansisältöinen päätös vain vaihtamalla päätöksen esittelijä.

Kangasperko on myös huomannut sen, että salaamalla kunnallista päätöksentekoa ja siihen liittyviä asiakirjoja toteuttamalla (=päättämällä) ikäväksi havaittuja asioita vain ns. valmisteluna, voidaan kuntalaisten perustuslaillisia valitusoikeuksia kätevästi kiertää.

Nytkin Kangasperko on 29.2.2016 hallituksen kokouksessa merkinnyt 46§:n sellaiseksi, josta ei voi tehdä oikaisuvaatimusta. Kyseisessä pykälässä Pekka Vartiainen oli kysellyt asiallisesti, mistä Juankosken kaupungin korkeat asianajokulut johtuvat, kun itse olisi voinut hoitaa asiat ilmaiseksi.

JBOY:n kohdallakin Kangasperko on junaillut kaikkiaan neljä käytännössä samansisältöistä päätöstä, joista viimeisin on vielä tutkittavana korkeimmassa hallinto-oikeudessa, vaikka korkein hallinto-oikeus on jo 1.9.2015 todennut, että kysymyksessä on kielletty valtiontuki ja ko. päätökset pitää purkaa.

Vain asioiden valmisteluna estelleelliseksi todettu Juankosken kaupunginjohtaja nimitytti itsensä vielä myös Premium Boardin ja JBOY:n yritysaneerausten velkojaintoimikuntaan ja käytti kaupungin puolesta velkojana puheenvuoroja, että kyseiset yhtiöt pääsisivät yritysaneerausten piiriin, jotta yritysten ilmeisiä konkursseja voitiin viivyttää ja tällä tavoin estää kyseisten yritysten rahavirtojen tarkempi selvittely.

Eduskunnan oikeusasiamies on todennut 31.12.2015, että Premium Boardin ja JBOY:n yrityssaneeraus päätökset näyttävät olevan ristiriidassa EU:n SEUT sopimusten säädösten kanssa. Oikeusasiamies on toimittanut tämänkin asian jo Juankosken kaupungin hallitukselle tiedoksi.

On selvää, että kaupunginjohtajan mieletön valittaminen aina vain korkeimpiin oikeusasteisiin selvistä oikaisuvaatimuksista ja hallinto-oikeuden päätöksistä tulee veronmaksajille äärettömän kalliiksi, koska tällainen valittaminen esim. ns. Premium Board-tapauksessa edellyttää asianajajilta suurta asiantuntemusta, eikä sellaista ole ollut Juankosken kaupungin virkamiehillä, paitsi ehkä Pekalla.

Luonnollisesti New Stroms Oy on pitänyt juankoskelaisena yhtiönä kiinni perustuslaillisista oikeuksistaan ja joutunut Kangasperkon valjastaman juristiarmeijan vuoksi laaatimaan lukemattoman määrän selityksiä ja vastineita vastatessaan Juankosken kaupungin laittomasti palkkaaminen asianajajien laatimiin laajoihin asiakirjoihin.

On myös huomattava, että jo 25.1.2013 Kuopion hallinto-oikeus on Pekka Vartiaisen tekemän kunnallisvalituksen johdosta todennut, että Juankosken kaupunki on yksityisiä asianajotoimistoja palkatessaan toiminut perustuslain vastaisesti ja määrännyt sellaiset sopimukset purettaviksi.

Kuitenkin kaupunginjohtaja Kangasperkon laittomasti käyttämä Eversheds -niminen yksityinen asianajotoimisto on vielä 10.2.2016 toimittanut taas Juankosken kaupungin nimissä korkeimpaan hallinto-oikeuteen laajan asiakirjan JBOY:n järjestelyistä, jotka on jo kuitenkin korkeimmassa hallinto-oikeudessa 1.9.2015 todettu kuntalain vastaisiksi.

Kittilän tapauksessa, joka muistuttaa Juankosken Premium Board-sählinkiä mm. entinen kuntaministeri, eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja Kuntaliiton hallituksen varapuheenjohtaja Tapani Tölli (kepu) on todennut Suomen Kuvalehdessä 4.3.2016, että "härkäpäisyys ei kannata-tosiasiat pitää tunnustaa".

"Julkisen päätöksenteon ylle ei pidä saattaa minkäänlaista epäilystä. Perustuslain kirjaimen mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia."

"Mitä tulee keskustan rooliin Kittilän päätöksenteossa, virheitä tai laittomuuksia ei lievennä yhtään se, minkä puolueen päättäjät niitä tekevät. Jos on rikosepäilyn kohteena, on syytä jäävätä itsensä."

Mikäli kaupunginjohtaja Kangasperko olisi alun pitäen ajatellut kunnan ns. yleistä etua, niin hän ei olisi silloin tietysti koskaan lähtenyt rakentamaan Stromsdal OyJ:n lunastusta varattomaksi todetun Premium Board Finland Oy:n kanssa selvästi laittomin keinoin junailemalla Premium Boardille ja epämääräiselle ukrainalaiselle liikemiehelle ensiksi kaupungin 5 milj. euron takauksen, joka myöhemmin on realisoitunut lähes kokonaan kaupungin maksettavaksi.

Tämän tyhmyyden jälkeen Kangasperko vielä lahjoitti samaiselle huijariliikemiehelle lähes 10 milj. euron arvoisen biovoimalan vain noin 13 200 eurolla ja juristiensa sekä luottokonsulttiensa avulla väitti, että kyseisen laitoksen osakkeet ovat arvottomat ja uusi biovoimala on siis arvoton. Ja New Stroms jäi taas nuolemaan näppejään tässäkin asiassa.

Hallituksen kokouksessa 29.2.2016 kaupunkinjohtaja Kangasperko vielä ilkesi ehdottaa, että Juankosken kaupunki luopuisi realisoituneen kaupungin takauksen perinnästä (perinnässä viivästyskorkoineen n. 4.6 milj. euroa), kun joku ulkopuolinen taho maksaisi Juankosken kaupungille vain 1.2 milj. euroa ja samalla allekirjoitettaisiin epämääräinen sopimus, jossa kaikki ns. Premium Board-Farocon-JBOY-Primary Energy-Juankosken kaupunki-sotkut lakaistaisiin maton alle ja vastuuhenkilöt vapautettaisiin vastuustaan.

Juankosken kaupunginjohtaja Kangasperko siis ehdotti hallituksen kokouksessa vakavissaan ja oli asiaa jo kauan taas valmistellut yhdessä asianajotomistojen kanssa, että hallitus noin vain antaisi yli 3.4 milj. euron lahjoituksen ukrainalaisen epämääräisen liikemiehen hyväksi.

Taannoinhan entinen poliisimies Petri Sako (kok), josta oli tullut kansanedustaja, jäi ylinopeudesta kiinni, mutta yritti kahvitarjoilulla selvitä vain huomautuksella. Salo sai kahvitarjoilusta lahjussyytteen, mutta syyte kaatui käräjäoikeudessa koska kysymyksessä oli pieni lahjus, eikä lahjus ollut tahallista.

Kangasperkon suunnittelema lahjusehdotus ei ole mikään pieni lahjus ja lisäksi sen olivat vielä valmistelleet suurella rahalla Kangasperko ja luottokonsultit sekä laittomasti käytetyt yksityiset asianajotoimistot.

Rikoslain 40 luvussa määritellään mm. 3 §:ssä lahjusrikkomus seuraavasti:

"Lahjusrikkomus
Jos virkamies itselleen tai toiselle
1) pyytää lahjan tai muun oikeudettoman edun taikka tekee muutoin aloitteen sellaisen edun saamiseksi taikka
2) ottaa vastaan tai hyväksyy lahjan tai muun edun taikka hyväksyy sitä koskevan lupauksen tai tarjouksen"

Juankosken kaupunginhallitksessa on syytä pohtia, mistä on kysymys, kun kaupunginjohtaja Kangasperko oli vakavissaan ehdottanut, että ukrainalaiselle epämääräiselle liikemiehelle annettaisiin 3.6 milj. euron lahja.

Kangasperko on Aprilli-pila kirjoituksessaan siinä oikeassa, että nämä Premium Board-sotkut on annettu Itä-Suomen poliisille tutkittavaksi kokonaisuudessaan.

Onneksi kaupunginhallitus tuli vihdoin järkiinsä ja äänin 7-2 hyväksyi vasemmiston Kari Hartikaisen vastaehdotuksen ja hallituksen päätökseksi tuli Faroconin hallin nopeutettu realisointi ulosoton kautta.

Vainoharhainen kaupunginjohtaja Kangasperko on Sanonpahan vuan keskustelupalstalla esittänyt jälleen yhden täysin totuudenvastaisen väitteensä siitä, että Pentti O Tolvanen olisi yhdessä New Stroms Oy:n kanssa valmistellut kunnallisvalitusta kaupungin myöntämästä 5 milj. euron takauksesta. Tieto on täysin perätön.

Kangasperkon esittämistä muista New Stromsin tekemistä valituksista todettakoon totuuden nimessä muut kaksi: kunnallisvalitus Säyneisten koulun lakkauttamisesta ja Juankosken järjettömiä uusia pelisääntöjä koskeva valitus.

NS valitti Säyneisen koulun lakkauttamisesta, koska päätös oli valittajan mielestä ristiriidassa perustuslain säädösten kanssa ja päätöksen perustelu oli virheellinen. Asian esittelijä oli myös esteellinen.

Nyttemmin on tullut jo myös esille sellaisiakin asioita, että lakkautetusta Säyneisen koulusta ollaankin kuskaamassa lapsia keskustan homekouluihin. Homesaasteiden johdosta kunta joutuu näköjään tekemään keskustan kouluissa useiden miljoonien investoinnit. Vaikuttaa siltä, että NS Säyneisen kyläkoulua koskeva valitus on myös ollut hyvin aiheellinen.

NS on hävinnyt uusia pelisääntöjä koskevan valituksen Itä-Suomen hallinto-oikeudessa, koska asia oli taas naamioitu vain asian valmisteluksi, vaikka valittajan mielestä uusilla pelisäännöillä pyritiin rajoittamaan yksityisten kuntalaisten perustuslaillista sananvapautta.

Hyvin voidaan kysyä Kangasperkolta, kenen asialla hän ihan oikeasti liikkuu. Ainakaan Juankosken veronmaksajien etu ei näytä valitettavasti merkitsevän hänelle yktikäs mitään.

Vanha totuus on, että johdossa on vika, kun sähkö ei kulje. Ja keskusta pettää aina.
alan miesRe: Kilpailutus vai hyvä veli7.2.2017 23.06
Papukaija ei tajua sitä, että vaikkakin KHO:n päätös on oikea, niin perustelut ovat alkeelliset ja jättävät tilaa vastaväitteille. Osoittaa jälleen oikeuslaitoksemme mädännäisyyttä.
alan kolmas miesRe: Kilpailutus vai hyvä veli8.2.2017 3.13
Kyllä Papukaija on lukenut KHO:n päätöksen tarkastikin.

Ja täytyy sanoa, että olin järkyttynyt, kun maamme korkeimmasta hallinto-oikeudesta voidaan sellainen päätös kirjoittaa. Lopputulos oli kyllä oikea, mutta KHO ei ottanut kantaa lainkaan valituksessa esitettyhin täysin kiistämättömiin tosiasioihin.

Jäi sellainen vaikutelma, että KHO pyysi anteeksi Kangasperkolta, koska joutui tekemään sellaisen EU SEUT sopimuksen edellyttämän ainoan oikean päätöksen eli toteamaan sen, että kysymyksessä oli kuntalain vastainen päätös, joka on kumottava.

Tietysti KHO olisi tehnyt oikein, jos olisi lopulliseen päätökseensä kirjoittanut vielä ns. pahoittelulausuman:

"KHO on pahoillaan, koska on joutunut toteamaan Juankosken kaupungin takauspäätöksen laittomaksi.

Olemme tutkineet kaikki mahdollisuudet, joiden perusteella olisimme voineet hyväksyä tehdyn laittoman päätöksen, mutta se olisi edellyttänyt sitä, että olisimme joutuneet käynnistämään Suomen EU sopimuksen muutosneuvottelut ja siitä olisi saattanut nousta hankala poliittinen ja koko EU:ta ravisteleva prosessi.

Näin ollen KHO:lle ei jäänyt muuta mahdollisuutta, kun valitettavasti todeta se, että kysymyksessä oli rimaa hipoen kuitenkin laiton takaus.

KHO ottaa lämpimästi osaa Juankosken kaupungin päättäjien pettymykseen ja lupaa seuravalla kerralla katsoa vielä tarkemmin Juankosken kaupungin yleistä etua.

Korkeimman Hallinto-oikeden Presidentti"

Valituksessa oli myös todettu, että vastavakuus ei ollut turvaava, takaus ylitti selvästi velkaisen pienen kaupungin kantokyvyn ja vaaransi kaupungin toiminnan jatkumisen.

Olisi luullut, että korkeasti koulutetut juristit olisivat pystyneet lausumaan näistä väitteistä jotain. Mutta siihen ei pystytty neljän vuoden aikana, vaikka Suomen kuntalaissakin nämä asiat ovat keskeisiä kysymyksiä, jotak pitää huomioida, kun takauksia myönnetään.

Myöskään KHO ei ottanut kantaa siihen, myönnettiinkö takaus kunnilta kokonaan kielletylle käyttöpääomalainalle, vaikka valittaja oli esittänyt riittävän näytön pitkän oikeusprosessin aikana, että kysymyksessä ei voinut olla takausta myönnettäessä mainittu investointilaina, vaan aivan selvästi kunnilta kokonaan kielletty käyttöpääomalaina.

Kaiken huippu oli vielä se, että NS vaikka voittikin pitkän oikeusprosessin, niin oli kuitenkin KHO:n mielestä ainoa, joka joutui maksamaan valituksestaan oikeudenkäyntimaksuna vielä 250 euroa.

Minustä tämäkin osoittaa selvästi sen, kuinka mätä Suomen oikeuslaitos todellisuudessa on.

Tässä kohtaa täytyy taas ihailla USA:n oikeuslaitosta, kuinka vahva ja riippumaton se kuitenkin on.

Nytkin, kun Presidentti antoi maahantulosta kiistanalaisen ns. Executive Orderin, niin eikös joku "Kylätuomari" tehnytkin asiasta valituksen ja pysäytti muutamassa tunnissa Presidentin päätöksen täytäntöönpanon ainakin toistaiseksi.

Jos tätäkin asiaa verrataan Suomen oikeuskäytäntöön, niin täällähän ei kukaan pysty mitään sille, jos joku pikkuvirkamies tai poliitikko tekee sellaisen päätöksen, että vaikka koko kaupunki tuhoutuu.

Nytkin KHO:lta meni reippaasti yli puoli vuotta todeta, että laitonta takausta ei saa laittaa täytäntöön, mutta sillä aikaa Juankosken kaupungin virkailijat ja luottamushenkilöt tietysti kiireellä panivat laittoman takauksen täytäntöön, jotta Tratta PBF:n porukka pystyi nostamaan 12.5 milj. euroa riihikuivia seteleitä omiin toivottomiin harrastuksiinsa.

Hyvä esimerkki Suomen banaanivaltion toiminnasta on vaikka Länsi-Metro hanke, joka ei nähtävästi valmistu koskaan ja kustannusarviokin on jo ylittynyt aina 40%:lla. Tästäkään jättimäisestä virkamieshankkeesta kukaan ei ole vastuussa.

Minä luulen, että jos tällainen Metro-hanke olisi tapahtunut USA:ssa niin koko Metro-porukka olisi jo istunut pitemmän aikaa linnassa 30 vuoden kakkua yhteiskunnan rahojen rosvoamisesta.
Eero KekäläinenRe: Kilpailutus vai hyvä veli8.2.2017 6.18
Nyt on AKM haukkumassa väärää puuta
En ole kirjoittanut Koillis-Savoon ensimmäistäkään aprillipilaa, enkä muitakaan tarinoita.
AKM, se ainoa oikeaRe: Kilpailutus vai hyvä veli8.2.2017 11.35
Olen pahoillani Eero Kekäläinen.

Joku irvileuka on kaapannut sen ainoan oikean AKM:n tekstejä ja liittänyt niihin mielivaltaisesti viattomienkin nimiä.

Kysymys on trollin kyberiskusta, jolla pyritään hämmentämään asiallista keskustelua.

Trollin mottiiveja on vaikea ymmärtää. Tästä olen jo huomauttanut moderaattoreille aiemmin.
alan kolmas miesRe: Kilpailutus vai hyvä veli9.2.2017 0.02
Jouko Lösösen sanoin Kohti Nousua seminaarissa:

"Keväällä 2009 neuvottelut tiivistyivät espanjalaisen Castor Plus yhtiön kanssa ja nämä neuvottelut johtivat kesäkuussa 2009 aiesopimukseen, jonka Castor Plus allekirjoitti konkurssipesän kanssa.

Aiesopimuksen mukaan kaupat tuli toteuttaa syyskuun 2009 loppuun mennessä.

Sopimukseen sisältyi kaupungin vastaantulo niin, että kaupunki olisi ostanut kauppahinnan pienenentämiseksi pesältä ns. Patruunanmäen kartanon, Nuottiniemen puistoalueen ja kartanoa ympäröivät alueet.

Syksyllä 2009 Castor Plusin rahoitusjärjestelyt kuitenkin romuttuvat Espanjassa. Kaupungin ja Castor Plusin yhteiset ponnistelut jatkuivat kuitenkin vielä vuoden 2010 kevättalvelle saakka. Lopullisesti Castor Plus luopui vasta loppukeväästä 2010."

Castor Plus oli vuonna 2001 perustettu espanjalainen pieni lähinnä paperi- ja kartonkituotteita jakeleva ja myös vähän jalostava yhtiö.

Yhtiön liikevaihto vuonna 2008 oli vain 3 422 603.22 euroa ja oma pääoma 765 811.80 euroa.

Yhtiön tulos vuosilta 2005-2008 oli seuraava:
- 31.08.2005 39 095 euroa
- 31.08.2006 92 547 euroa
- 31.12.2007 93 420 euroa
- 31.12.2008 118 083 euro

Minulla ei ole tarkkaa tietoa, millä hinnalla Castor Plus ja Esteri Kangasveijari yrittivät junailla Römssyn konkurssipesän Castor Plusille, mutta oletan, että konkurssipesä oli asettanut tavoitteekseen myydä pesä noin 4 milj. eurolla.

Joka tapauksessa pesänhoitaja ilmoitti Castor Plusin hankkeiden epäonnistuttua, että pesä mielellään neuvottelee pesän lunastuksesta uudestaan New Stromsin kanssa, kun Castor Plusin hanke oli epäonnistunut. Pesänhoitaja myös ilmoitti NS:lle, että pesän lunastushinta on 4 milj. euroa.

Sinänsä Castor Plusin lunastushanke oli ymmärrettävä, mutta lunastushanke oli kuitenkin pienen yhtiön resursseihin verrattuna liian mittava.

Huomiota herättää myös se, että tässäkin hankkeessa hankkeen pääorganisaattori eli Esteri Kangasveijari ilmoitti Castor Plusille ja myös konkurssipesän hoitajalle, että kaupunki edesauttaa konkurssipesän lunastusta lunastamalla osan Römssyn konkurssipesän hallussa olleista arvokiinteistöistä.

Juankosken kaupungin osallistuminen Castor Plusin lunastushankkeeseen näyttää täyttäneen siis jo tuolloin Rikoslain luvussa 40 mainitut virkamiehen lahjan antamisen tunnusmerkit.

Nykyään Castor Plusin myymät tärkeimmät teolliset- ja graafiset kartonkituotteet ovat seuraavat:

? PAPEL PRENSA
? OFFSET BLANCO/AHUESADO
? PAPEL COLORES
? CARTULINAS
? CARTÓN
? FOLDING
? ESTUCADO/MATE
? KRAFT LINER VIRGEN
? SEMIEXTENSIBLE PARA SACOS
? AUTOCOPIATIVO
? AUTOADHESIVO
? OTROS

Castor Plus Limitedin kotisivu löytyy osoitteesta:

http://www.castorplus.com/index.html

Myöhemminhän Esteri Kangasveijari Römssyn konkurssipesän velkojaintoimikunnan keskeisenä vaikuttajana keksi vielä houkuttelevamman ratkaisun Römssyn konkurssipesän lunastukselle, kun Esteri junaili Castor Plusin epäonnistuneen lunastushankkeen jälkeen pesän lunastajaksi varattoman Premium Board Finland Oy:n.

Tässä lunastushankkeessahan Esteri ja muut hankkeen puuhamiehet keksivät avustaa varatonta pesän lunastajaa jo 5 milj. euron laittomalla ja ilman turvaavaa vastavakuutta olevalla kaupungin takauksella ja myös myötäjäislahjana annetulla lähes 10 milj. euron arvoisella melkein uudella biovoimalalla.

Missään vaiheessa Esterille ei kelvannut se, että New Stroms olisi lunastanut koko konkurssipesän vähintään 4 milj. euron käteismaksulla. Tässä lunastuksessa ei olisi tarvittu mitään kaupungin riskialttiita takauksia, mutta tehdas olisi kuitenkin pyöräytetty käyntiin alan ammattilaisten voimin ja investoijien riittävän rahoituksen turvin.

Jostain kumman syystä Esteri Kangasveijari ei kuitenkaan halunnut vakavasti neuvotelle NS:n kanssa pesän lunastuksesta, vaikka NS:llä oli selvästi taustallaan vahvimmat taloudelliset ja myös muut kartonkialan resurssit mukaan luettuna kaikista tärkein eli aiesopimukset kartongin tulevien ostajien kanssa.
hoitohenkilökuntaRe: Kilpailutus vai hyvä veli9.2.2017 14.57
Eikös se ollut Castor Menos? Taisi tulla rapulapäissään kirjoitusvirhe. Kannattaa ottaa ensin napsu ja kirjoitella tänne vasta sitten.
alan kolmas miesRe: Kilpailutus vai hyvä veli9.2.2017 22.33
Kapeakatseisen ja narsistisen alan miehen ei kannata jauhaa minulle teknologiahyppäyksestä mitään silloin, kun puhutaan Tratta PBF:n omistuksen muutoksesta.

alan mieskin varmaan hyvin muistaa kaikki teknologiset innovaatiot, jotka ovat muuttaneet paperin- ja kartongin valmistuksen prosesseja ja valmistusteknologiaa.

En viitsi tässä ruveta pitämään luentoja kokeneelle alan miehelle enää myöskään siitä, miten ns. loppukäytön driverit ovat vaikuttaneet esim. valmistettavien paperien ja kartonkien pintapainoihin tai muihin ominaisuuksiin.

Sen voin joka tapauksessa omakohtaisten kokemusteni perusteella todeta, että suomalaiset eivät aina ole olleet kärjessä tässäkään kehityksessä, vaikka aika hyviä ollaan oltu - sanoisinko myös kopiomaan.

alan mies puhuu minulle nyt teknologiahypystä näköjään samaan tyyliin kuin Digi Terra Juha puhuu kilpailukykyloikasta Suomen talouden tilan kohentamiseksi.

Molemmat ovat hyödyllisiä kielikuvia, mutta olisi hyvä kuvata myös konkreettisesti, mitä milläkin loikalla tarkoitetaan, ettei mopo lähtisi keulimaan kyseisten "oululaisten" herrojen juhlapuheissa.

Todellisesta teknologiahypystä otan esimerkiksi kelloteollisuuden. alan mieskin varmaan muistaa kommunisti-isänsä vanhan tauskunauriksen. Ja minäkin muistan, kun Puolangalla meille ostettiin uusi käkikello.

Molemmilla näillä kelloilla oli tarkoitus mitata aikaa tarkasti. Taskunauris oli jo moderni mobiili ajanmittauslaite, mutta käkikello asennettiin aina seinälle kukkumaan.

alan mies tietää varmaan senkin, että parhaat kellot tehtiin jostain syystä Sveitsissä ja myytiin kelloseppien kautta, jotka myös korjasivat kelloja. Minun hyvän ystäväni isä oli kelloseppä Pyhäsalmella. Ostin kaverini isältä ensimmäisen halvan rannekelloni, jonka nimi oli hienosti Horos. Kalliinpaan Leijona- tai Omega -kelloon ei ollut silloin varaa.

alan mies varmaan muistaa varmasti myös hyvin, kuinka amerikkalainen Timex jo 1960-luvulla brandäsi kellot ja alkoi myymään aluksi halpoja mekaanisia kelloja suoraan tavarataloihin ja muihin kauppoihin siten, että joka toinen ostettu kello oli jenkeissä Timex kello.

Muutoksen vauhti vain kiihtyi, kun japanilaiset ja Timex alkoivat tuottaa ja markkinoida edullisia digitaalisia kvartsikelloja 1970-luvulla.

Olisi luullut, että tällainen tsunami olisi merkinnyt kuoliniskua myös perinteiselle Sveitsin kelloteollisuudelle. Näin ei ole kuitenkaan käynyt.

Tänä päivänä käsitykseni mukaan Sveitsin kelloteollisuus voi hyvin ja kaikki tuntee Swatchit, jotka 1980-luvulla alkoivat valloittaa maailmaa:

"Under the leadership of Nicolas G. Hayek (1928-2010), the Swatch Group achieved worldwide renown as the crown jewel of the watchmaking industry. In the early 1980s, Mr. Hayek led the firm?s recovery from a severe crisis.

His decisive leadership was critical to the launch of the Swatch watch in 1983 and subsequently drove the continuous development and improvement of all Swatch Group brands.

His innovative strategies also served as important models for the Swiss watchmaking industry as a whole and played a key role in the revival of the industry.

The achievements of N.G. Hayek have been widely recognized in Switzerland and beyond, resulting in a number of notable awards, including that of Doctor honoris causa, awarded by the Universities of Neuchâtel and Bologna in 1998.

In 2003, he was named Officier de la Légion d?Honneur de France. Nicolas G. Hayek was Chairman and Delegate of the Board of Directors of The Swatch Group Ltd from 1986 to 2010."

Swatchien rinnalla myös Rolexeja ja perinteisiä mekaanisia sveitsiläisiä kelloja myydään ympäri maailmaa ja Putinillakin näyttää olevan melkoisen arvokas Rolex ranteessaan.

Äskettäin näin telkkarissa ohjelman siitä, kuinka suomalainen kelloseppä oli muuttanut Sveitsiin kellojen valmistajaksi. Perinteisillä hienomekaanisilla sorveilla sun muilla värkeillä kyseinen onnellinen kelloseppä toimittaa arvokelloja ostokykyisille asiakkailleen, eikä asiakkaista ja toimeentulosta ole puutetta.

Kuten huomaat alan mies: ihmiset, johtajat ja näkijät ne ovat niitä, jotka vievät kehitystä eteenpäin. Kaikki teknologia- ynnä muut hypyt ovat seurausta inhimillisestä päätöksenteosta ja asiakkaiden tarpeista.

Vastaavasti äskettäin havaitsin telkkarista haastattelun, jossa haastateltiin Lamborghini-yhtiön toimitusjohtajaa.

Vuonna 1949 Lamborghini aloitti bisneksen traktoritehtaana, mutta kun Enzo Ferrarin urheiluautot eivät tyydyttäneet, niin 1965 tuotiin markkinoille jo varsinainen super Lamborghini-urheiluautot, joilla 250 km/h oli helppo nakki ja tekniikka ohitti Ferrarikin.

Mainiosti tuntuu kauppa käyvän edelleen myös Lamborghinilla, vaikka autoja yhtiö muistaakseni valmistaakin vain vähän yli 3000 kappaletta vuodessa.

Näkemäni perusteella voin todeta, että Lamborghinillä kysymyksessä ei ole enää mikään Fordin T-malli.

Tahtomattani tulin kirjoittaneeksi taas vähän pitkän stoorin, mutta pitkän johdannon avulla toivon "teräväpäisen" alan miehenkin huomaavan, että esim. kellojen kohdalla halvalla ja kalliilla kellolla mitataan vain aikaa.

Tosin kelloissa myös Rolexissa on jo mukana muitakin arvoja, josta kellojen ostajat ovat valmiita maksamaan.

Vastaavasti pienellä ja isolla paperi-tai kartonkikoneella tehdään vain paperia tai kartonkia.

Kuitenkin metsäteollisuudessakin valmistavan tuottajan on luotava lisäarvoa aina jalostusketjussa olevalle seuraavalle portaalle. Ne, jotka eivät tähän pysty, ovat niitä, jotka poistuvat tavalla tai toiselle markkinoilta.

Yleensä markkinoilta poistumisen syynä on se, että tuotannollinen toiminta ei enää ole kannattavaa. Tuottaja ei ole siis pystynyt uusiutumaan tai täyttämään asiakkaiden tarpeita jostain syystä.

Paperin- tai kartongin tekeminen ei siis poikkea mitenkään muusta teollisesta toiminnasta. Alalla on runsaasti halpojen ns. bulkki-laatujen tuottajia ja sitten tuottajia, jotka valmistavat ns. kalliimpia erikoistuotteita.

Oleellista on tiedostaa, missä markkinasegmentissä milloinkin ollaan. Jos tätä ei tiedosta, niin silloin on pallo hukassa.

Olen kohtalaisen varma siitä, että alan miehen osaaminen on keskittynyt lähinnä Valmetin myymään teknologiaan ja hänen ajatusmaailmansa täyttyy mm. Valmetin Kiinaan toimittamilla suurkoneilla ja niihin liittyviin haasteisiin.

Nykyään Valmet mainostaa myyneensä noin 40% kaikista maailman paperikoneista.

Maailmassa on kuitenkin muistaakseni noin 10 000 paperi- ja kartonkikonetta, joilla valmistetaan mitä ihmeellisimpiä tuotteita. Minun kokemispiirini kattaa bulkki- ja erikoistuotteistakin merkittävän osuuden.

On ollut hienoa seurata, kun minunkin aikanani monet erikoistuotteet ovat muuttuneet ns. bulkkituotteiksi, kuten esim. hienopaperi ja taas jotkut tuotteet ovat lähes kokonaan korvautuneet muilla tuotteilla kuten OTC-paperi aikanaan self-copylla jne.

alan mies yrittää pistää minun kontolleni Ekonon 1980-luvun lopulla suunnittelemaa Ebbe Sommarin Metsä-Serlan ja Krister Ahlströmin Äänekoskelle ideoimaa ja rakentamaa taidepainopaperihanketta.

Minulla ei ole kuitenkaan ollut osaa eikä arpaa ns. Pake-projektin liikeidean kehittelyssä. Olen kuitenkin hyvin tietoinen siitä, kuinka alun perin vain 138 milj. markkaa maksanut kehityshanke tuli lopulta maksamaan yli 900 milj. markkaa. Tämä hankehan viime kädessä kaatoi Ebbe Sommarin hienon teollisen uran.

Tällaiseen tilanteeseen voidaan joutua silloin, kun hankesuunnittelu on ollut puutteellista ja hanketta on lähdetty toteuttamaan vajavaisten resurssien avulla.

Minun osuuteni asiassa (ns. Pake-hankkeessa) oli ainoastaan hypätä kiitävään junaan ja pyrkiä varmistamaan, että hankkeeseen saadaan mahdollisimman nopeasti asianmukaiset resurssit vaativan hankkeen loppuun saattamiseksi ja rajoitetaan Ebben rahankäyttöä mm. museon rakentamiseen.

Riittävät resurssit Ekono sitten varmistikin ostamalla CTS Engineering Oy:n, jolloin olimme paperiteknisessä osaamisessa jo täysin Pöyryn tasolla. Minulla ei ole tässä asiassa mitään hävettävää, mutta alan miehen tapaisia asiasta täysin tietämättömiä räkyttelijöitä on aina silloin tällöin tullut vastaan.

alan mies voisi lopettaa jatkuvan paskan jauhantansa minusta ja keskittyä pohtimaan sitä, mitä merkitsee otsikossa mainittu Kartonkitehtaan omistus.

Nyt on tarkoitus keskustella asiallisesti Juankosken pahvitehtaan tulevaisuudesta!
alan miesRe: Kilpailutus vai hyvä veli9.2.2017 23.49
Minulla ei ole tarvetta kehua tietämystäni erikoispapereissa. Juankosken kartonkitehtaan tulevaisuudesta olen jo monta kertaa sanonut, ettei sillä ole tulevaisuutta.

Erikoispapereita ei tehdä metsissä. Release-paperikin on erikoispaperia. Onkohan Papukaija käynyt katsomassa minkälaisella koneella sitä tehdään Tervasaaressa.

Ahlströmin paperitekniikan asiantuntijat tulivat 1970-luvulla luokseni ja sanoivat, että hienopaperikoneen maksimikapasiteetti on 60 000 t/a. Minä kyllä nauroin heille jo silloin.
alan kolmas miesRe: Kilpailutus vai hyvä veli10.2.2017 2.00
Minulle taas Yhtyneiden Paperitehtaiden hienopaperijohtaja kertoi saman asian 1970-luvun alussa kuin Ahlströmin miehet olivat kertoneet myös sinulle 1970-luvulla.

Hienopaperikoneen absoluuttinen maksimikpasiteetti on 60 000 t/a.

Ihmetellä täytyy, että Suomessa paperimiehillä ja myös konsulteilla on ollut tuollaisia näköalattomia käsityksiä.

Mielestäni nyt kuitenkin sekä paperi-, kartonki ja selluteollisuudessa ihannoidaan liikaa laitosten kokoa, koska loppukäyttö on kuitenkin pirstaloitunut ja tästä syystä maksimaalinen laitoskoko ei välttämättä johda parhaaseen taloudelliseen tulokseen.

Enpä ole käynyt ihmettelemässä Tervasaaren release-konetta, mutta sitäkin enemmän olen ollut mukana Ahlstromin release hankkeissa ja yrityskaupoissa.

Tätä kautta release- paperit ja modernit koneetkin teknisine vaatimuksineen ovat minullekin melko tuttuja.
alan miesRe: Kilpailutus vai hyvä veli10.2.2017 3.06
Ahlströmillä ei ole ollut ennen tätä vuosikymmentä yhtään modernia konetta. Ei varsinkaan irrokepaperissa.
alan kolmas miesRe: Kilpailutus vai hyvä veli10.2.2017 12.14
alan miehelle tiedoksi, että kyllä Voith osaa tarjota modernin release- paperikoneen sitä tarvitseville.

Sitä paitsi noilla paprinvalmistajilla on kullakin hieman yksilöllisiä tapojakin tehdä noita tuotteitaan..

Se on tiedossa, että Ahlstromilla on historiastaan johtuen iso joukko vanhoja erikoispaperikoneita mm. siksi, että yhdistyivät viimeksi Munksjön kanssa.

Munksjö on minullekin "rakas" firma, kun tuli aikoinaan Pöyryllä heitäkin konsultoitua monta kertaa.

Munksjön konsultointi ei silloin kiinnostanut oikein muita pöyryläisiä, koska Munksjö ei valmistanut sanomalehtipaperia eikä LWC paperia.

Mutta Munksjöllä tuotevalikoimassa oli mm. OTC-paperia, kondensattori-paperia, hiekkapaperin pohjapaperia, tissueta, decor papereita ja myös jätepaperipojaisia kartonkeja sekä erilaisia selluja.

Kaikkia Ahlstomin valmistamia erikoispapereita on viitsi blogiin nyt kirjoittaa.

Sen voin kuitenkin kirjoittaa, että Ahlstromit ovat aina osanneet hyvin laskea rahansa.

Muistaakseni Munksjön Aspan pieni sellutehdas oli kuitenkin Ruotsin ensimmäinen sellutehdas, jossa otettiin käyttöön happivalkaisu.

Kun keskustelin yhtiön pääomistajan kanssa lounaalla, niin panin merkille sen, että helkkarin hyvää hernekeittoa minulle tarjottiin. Tosin väri ei ollut perinteinen suomalainen.


Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: