Keskustelu

Eero KekäläinenÄmmämkisat28.2.2017 8.16
Hei, hei hei, te politiikan, olevinaan kaikkitietävät, jotka olette juuri lähestymässä hekuman huippua. Vaalit ei oo kaukana.

Unohetaan se politikointi ainakin viikoksi ja aletaan keräämään pois kuleksimasta ne kullat, hoppeet ja häppeet, mitä Lahessa on jaossa.
Unohettaan ne vuostuhannen alussa olleet Paavo Äm Petäjän sanoilla katastrovaaliset tapahtumat ja ruvetaan virittelemään kaikki ruumiilliset ulokkeemme ylöspäin huomista Kristan tärkeintä kisaa kannustaen. Jospa se kauankaivattu ja odotettu Maammelaulu huomenillalla Lahen torilla kuullaan.

Ens viikolla, kisojen jälkeen, ko niitä mitaleja ei sitte tullukkaan riittävästi, voimme taas ihmetellä,
miks kepu petti taas.

Eero KekäläinenRe: Ämmämkisat28.2.2017 8.24
Tulipahan ajatusvirhe Eerolle.
Kristan tärkein kisa on tännään, ei huomenna.

Kouraan ajattelijaRe: Ämmämkisat28.2.2017 8.26
Huomenna ei ole Kristan lajeja. On tainnut Eero istahtaa koneensa ääreen eilen eikä huomannut vuorokauden vaihtumista lainkaan.
Ajan tasalla pysyminen on hiihtämisessä tärkeää. Muuten käy kuin Premium Boardille tai Juha Miedolle tai Eero Kekäläiselle.

alan kolmas miesRe: Ämmämkisat28.2.2017 16.13
Joko alkaa olla aika tunnustaa, että Suomen mitalit on jo hiihetty?

Saaliina vuan hoppee ja ronssi.
Ai niin, tulihan meille se Ronssi Ruuskasen hoppeekin

Jotenkin näyttää nyt siltä, että suomalaisilla ei taaskaan huolto pelaa.

Muistelen, että Mietaakin joutui aikoinaan hiihtämään jopa puusuksilla saunaan, kun muut lykki mitaleille luistavilla muovisuksilla.

Nyt on nähty, että Aikku on jo suuttunut ja seuraavaksi Kyllösen Annen kisat on ohi. Krista teki ison virheen, kun jätti viestin väliin. Nyt on naisten kilpailuhenki alamaissa, eikä voitelu pelaa.

Miehissä Matti Heikkisen niskat katkesi jo ensimmäisessä lajissa, joten meillä on vain kaksi kovakuntoista hiihtomiestä ell Iivo ja Musti. Viestistä tulee siten korkeintaan ronssia.

Miesten 30 km ja 50 km on sen verran pitkiä matkoja, että taitaa niissä tulla suomalaisille noutaja, kun 15 km on jo selvästi liian pitkä matka.

Toivottavaa olisi kuitenkin se, että suomalaiset sentään ottaisivat ainakin hyvän lähdön. Muistaakseni keskustan virallinen äänikin on taannoin korostanut hyvän lähdön merkitystä

Eero KekäläinenRe: Ämmämkisat28.2.2017 18.18
Elä, elä, elä AKM vielä luovuta.
Naisten viesti on ainakin se mitaliautomaatti. Kaikki tähtimerkitkin ja todennäköisyyslaskelmat osoittavat suomityttöjen olevan joukkueena jopa norjaakin kovempi.
Ja mikäs oliskaan sen makoisampaa ko. selättää norja Iiverssenin ruman tempun jälkeen, ko selätti Iivon.
Ja jos miesten joukkue viestissä äityis parhaimpaansa olis kruunu kaikelle, ko Iivo viimesen kaarteen jälkeen loppusuoralla huitasis norskista ohi.
Ja tekihän toisaalla suomalainen jo sellasen tempun, et olis ainesta aivan, jos nyt ainakin suomen, jopa koko maailman ykkösvalinnaksi 2017
Kukapahan panis paremmaksi, et hiihon ämmämkisoissa voitetaan olumpiahoppeeta keihäässä !!!!!

alan kolmas miesRe: Ämmämkisat28.2.2017 21.33
Eero Kekäläinen on nyt hiihtoasioissakin ulkona kuin lumiukko.

Suomen joukkueen kokonaispanos 10 kilometrin perinteisen kilpailussa oli hyvä, mutta mitaliodotuksissa petyttiin. Osasyy palkintopallisijojen karkaamiseen löytyykin keskustan suksivalinnoista. Suomalaisten välineet eivät toimineet tiistaina aiempien päivien malliin.

Nyt oli urheilijakohtaisia eroja, Suomen joukkueen huollosta vastaava keskustalainen Matti Haavisto sanoi.

Suomi sai kuitenkin kaksi urheilijaa kymmenen parhaan joukkoon, kun Kerttu Niskanen oli kuudes ja Krista Pärmäkoski seitsemäs. Lisäksi Laura Mononen sivakoi liisterikelissä 14:nneksi.

Haaviston mukaan kisa ei ollut mikään romahdus voitelunkaan suhteen, joten tässä Eero Kekäläinen on selvästikin tehnyt vääriä johtopäätöksiä.

? Ei voi vähätellä Kertun hiihtoa, loistava suoritus, mutta Kristalla ja Annella oli sitten vaikeuksia.

Anne Kyllönen ei ollut missään vaiheessa kärkitaistossa mukana ja jäi lopulta sijalle 38. Aikaero voittaja Marit Björgeniin kertyi 3.15,4, mikä on valtava ero tällä tasolla. Keskustalainen Kyllönen sanoi Ylen haastattelussa, että hän tiesi jo ennen starttia joutuvansa ladulle suksella, joka ei toiminut parhaalla mahdollisella tavalla.

Keskusta pettää aina.

alan kolmas miesRe: Ämmämkisat1.3.2017 0.18
En minä luovuta, mutta meillä suomalaisilla on kyllä joku perustavaa laatua oleva ongelma noissa urheilujärjestelmissä ja myös valmentamisessa.

Toisaalta media sitten luo myös perusteettomia odotuksia suomalaisille, kun realiteetteja ei haluta tunnistaa.

Tämä luo aiheetta urheilijoille myös epärealistisia odotusarvoja omista suorituksistaan, joka voi lamaannuttaa urheilijan esim. Salpausselän Intiaaninousussa, kun joutuu katselemaan norjalaisten loittonevien suksien kantoja.

Sama vaiva voi olla myös Kaisa Mäkäräisellä, kun pystyammuntapaikalla jalat ovat jatkuvasti setsuurilla.

Nykypäivänä täytyisi tiedostaa se, että kilpaurheilu huipulla on tänä päivänä mitä suurimmassa määrin ammattimaista toimintaa kaikissa maissa.

Tämä tarkoittaa silloin sitä, että voittajilla täytyy olla parhaat vehkeet ja esim. hiihdossa parhaat voiteet. Myös henkisen ja fyysisen valmentamisen täytyy olla huippuluokkaa.

Se, että Janne Ahonen tekee Suomen mäkihyppääjille hyppypuvut rahapulassaan on ihan ok, mutta minä luulen, että Saksan, Itävallan, Puolan, Norjan ja Japaninkin hyppääjien liitopuvut saattaa olla vielä parempia kuin Jannen ilmeisesti kotonaan tekemät puvut.

Jannen kannattaisikin käydä konsultaatio vaikka Otaniemen teekkarikylässä toimivan Polyteknikkojen Ilmailukerho ry -PIK:in purjelentokoneiden valmistajien kanssa, niin saataisiin ainakin Jannen hyppypukujen liito-ominaisuudet hiottua kärkiluokkaan.

Lentokapteeni Hannu Manninen voisi olla tässä arvokkaana välimiehenä tiedon siirrossa.

Saattaapi olla myös niin, että näiden menestyneiden maiden sponsorien rahat on myös vähän toista luokkaa kuin suomalaisten hyppääjien ja hiihtäjien kohdalla on asianlaita.

Mitä tulee hiihtoon, niin kyllähän se on yleisestikin tiedossa, että etenkin norjalaiset tienaavat työstään ilmeisesti ainakin satoja tuhansia euroja vuodessa, kun vähänkään tulee kansainvälistä menestystä.

Kun tätäkin vertaa vaikka Mustin tai Iivon tienesteihin, niin kyllä siinä on iso ero ja ilman muuta itkuksi pistää.

Meillä on tapana palkita urheilijoita esim. rakennustonteilla jne. Tontistahan voi urheilijalle kertyä lopulta kuitenkin vain menoja.

Minä luulen, että esim. Norjan Northug, joka tienasi jo vuonna 2014 noin 840 000 euroa, saa Lahden ns. Intiaaninousussa aivan toisenlaisen "tappajavaihteen" päälle kuin Suomen parhaat hiihtäjät.

Vertailun vuoksi todettakoon, että Musti ja Iivo molemmat ansaitsivat vuonna 2014 vain noin 40 000 euroa mieheen.

Matti Heikkinen tienasi vuonna 2014 vähän paremmin eli 153 473 euroa, mutta Matinkin tulot on sen jälkeen tippuneet tietääkseni jo vain noin 73 000 euron tasolle.

Naishiihtäjillä tienestit jää ilmeisesti muutamaan tonniin vuodessa. Hyvä jos saavat edes ruoan ostettua kilpakauden aikana.

Hiihdä siinä sitten mitaleista, kun Björgenin hauislihaskin on ilmeisesti ainakin 10-15 senttiä ympärysmitaltaan pitempi kuin heiveröisillä Suomen naispuolisilla lylyn lykkijöillä.

Pena Olahkin lähetettiin Rion Pingis-kisoihin Suomen edustajana kalliille matkalle ja Penallekin on annettu neljän vuoden uran aikana rahoitustakin yhteensä vain noin 7 000 euroa, vaikka Pena on sentään ehdottomasti maailmanluokan pelaaja.

Mitä tulee taas suksiin, niin onhan Suomessa pitkät perinteet lylyn ja kalhun tekemisestä ja lykkimisestä.

Minäkin hiihtelin aikoinaan aluksi tervatuilla suksilla, kunnes sitten minulle ostettiin oikein Järviset.

Minua viehätti suresti tervasuksien tervan haju ja se, että siteiksi saatiin mäystimien ja Voitto-siteiden jälkeen modernit ns. Y-siteet. Monilla oli silloin käytössä vielä ns. rotanloukkujakin.

Kansakouluaikoina olin innokas hiihtäjä, mutta huomasin melko pian, että meillä oli kylässä huomattavasti minua parempia hiihtäjiä, joten lopetin hiihtoharrastuksen.

Intoa meillä oli kuitenkin kovasti, koska joka vuosi järjestimme ns. Virastotalon hiihtokilpailut.

Tärkein organisaattori oli virastotalon talonmies, joka oli innokas urheilumies ja Pyhäjärven Pohdin tärkeimpiä puuhamiehiä. Myös minun monipuolinen innostaja.

Sittemmin minua on viehättänyt se, että Pyhäsalmelle muutti myös aikoinaan Helena Kivioja eli Takalon Hellu, joka sitten hiihtikin Suomelle kultaa ja kunniaa.

Hellun esimerkkiä noudattaen Suomen kultaperinteitä jatkoi sitten kaivoksen johtajan tytär Marjo Matikainen, joka sirosta ulkomuodostaan poiketen osasi myös kiroilla, jos voitelu ei ollut onnistunut huoltoryhmältä.

Aikoinaan ns. Virastotalon hiihdoissa nuorten poikien rooliksi jäi lähinnä sitten palkintorahojen kerääminen ja kyllä rahat palkintoihin aina löytyi kylän raitilta.

Keskikoulun yläasteella talonmiehen poika ja hyvä ystäväni aloitti vimmatun lukuspurtin ja keskittyi talvella hihtoon.
Seurasin vierestä sitä, kun hänen isänsä huolsi hänen suksiaan.

Tästä ystävästäni tuli koulun paras hiihtäjä ja muutenkin hän menestyi koulussa hyvin. Minä en valitettavasti kuitenkaan päässyt enää harjoittelematta podiumille.

Kun sitten sain tunnustella hänen Järvistensä pohjia, niin huomasin heti, että tässä on se salaisuus menestykseen. Tietysti kova harjoittelu myös auttoi.

Vaikka StoraEnso sponsoroikin nyt Lahden kisoja, niin näyttää siltä, että suomalaiset eivät ole osanneet kaupallistaa Pohjoismaisia hiihtokilpailuja esim. norjalaisten ja ruotsalaisten tapaan.

Tässä lienee se juurisyy, miksi Suomen tyttöjen ja poikien suoritukset ailahtelee, eikä siten ole professionaalista.

Pidetään kuitenkin peukkuja pystyssä, kyllä Suomikin vielä pari mitalia voi ottaa, jos voitelu onnistuu.

Minä vain ihmettelen, miten se voitelu voi olla niin vaikeata suomalaisille nykypäivänä.

Luulen, että suomalaisilla on myös paljon oppimista suksiteknologiassa, jossa Peltonen lanseerasi kuitenkin ilmeisesti ensimmäisenä nano-grip suksetkin.

Vuonna 2015 Peltonen Ski Oy:n liikevaihto oli vain 1.7 milj. euroa.

Hartsa Kirvesniemen suksitehdas Kiteellä taas meni taannoin konkurssiin, mutta käynnistettiin uudestaan Marcus Grönholmin avustuksella. Vuonna 2016 uudelleen käynnistetyn Kiteen suksitehtaan (KSF Sport Oy) liikevaihto oli 2.993 milj. euroa.

Vertailun vuoksi mainittakoon, että itävaltalaisen Fischer Ski GmbH:n liikevaihto oli vuonna 2015 159.8 milj. euroa.

Amerin Salomon suksien tuotemerkki on myös vahva, mutta arvelen, että pääpaino Amerin Outdoor bisness-segmentissä, jonne Salomon kuluu, on alppilajien välineissä.

Kokonaisuudessaan Amerin Outdoor segmentin liikevaihto vuonna 2016 oli 388.5 milj. euroa.

Suomalaiset suksitehtailijat näyttävät siis olevan näpertelijöitä kansainvälisiin suksivalmistajiin verrattuna. Tässäkin asiassa ollaan siis taas valitettavasti jälkijunassa.

Jälkijunasta on erittäin vaikeata päästä podiumille.

Nostan ilolla hattua kaikille mitalisteille maasta riipumatta. Hiihto on kova laji.

alan kolmas miesRe: Ämmämkisat2.3.2017 19.06
Pitihän se arvata, että "Etelän Media" aloittaa heti "Fake Newsien" levittelyn, kun Suomen naiset tuli vain kolmanneksi viestissä.

Onneksi olkoon vain Suomen hienoille tytöille kovasta taistelusta!

Kristalla ero oli selvä Ruotsin Nilssoniin verrattuna, kun muistaa, mitä karvasta kalkkia Mietaalle viisaat ruotsalaiset ovat aikoinaan syöttäneet.

Iltalehden toimittaja Santtu Silvennoinen intoutui taas jo heti hyökkäämään Laura Monosen kimppuun ja todisti, että Koreassa ns. "kanuunahiihdon" tehnyt Mäkäräinen olisi vienyt Suomen vähintään hopealle, ellei sitten omassa mielessään jopa Norjan lihaksikkaan Björgenin ohikin.

Santtu Silvennoisen kannattasi tutkia paremmin noita arvokisojen sijoituksia Mäkäräisenkin kohdalla. Yleensä Kaisalla ei tuo arvokisamenestys ole ollut kovin kummoinen

Kaisalla Olympiamitaleja ei ole ainuttakaan, eikä Olympiakultaan ole yltänyt kukaan muukaan suomalainen ampumahiihtäjä.

Mäkäräisellä on vain yksi kulta ja yksi hopea MM-kisoista, joten mitaleja ajatellen arvokisoissa on enemmän ollut epäonnistumisia kuin onnistumisia.

Eikä muistaakseni Mäkäräinen ole ampumahiihdossakaan ollut nopeimpia naisia kuin satunnaisesti.

Santtu Silvennoisen kannattaisi pitää mielessä vanha viisaus, että "lehmäkin lentäisi, jos lehmällä olisi siivet".

Todettakoon selkeästi nyt kuitenkin se, että ilmeisesti Laura Mononen katkesi, koska suksi ei luistanut edes alamäessä lähellekään sillä tyylillä kuin Norjan Jacobsonin sukset.

Melko heikosti näytti luistavan myös Pärmäkosken sukset alamäissä.

Naisten viestijoukkueesta oli jo aiemmin pudotettu Anne Kyllönen, kun hän romahti kokonaan kympin perinteisellä.

Anne totesi, että hänen suorituksessaan suksissa ei ollut vikaa, koska hänellä oli Fischerin samat sukset kuin voittaja Björgenillä.

Anne on kuitenkin todennut Iltalehdellekin, että hänellä voitelussa oli vikaa.

Anne Kyllösen haastattelun ja muidenkin havaintojen perusteella tullaan sellaiseen johtopäätökseen, että Suomen huoltojoukkueessa näyttää olevan resurssi- tai osaamispulaa ja mahdollisesti myös organisatorisia ongelmia.

Naisten viestijoukkueesta vielä puhuttaessa satuin näkemään myös Ritu Roposen haastattelun TV:ssä.

Haastattelussa Ritu kertoi, että häneltä oli jouduttu leikkaamaan selästä välilevyn pullistuma Saksassa, kun vasemmasta jalasta oli hävinnyt kokonaan toimintakyky, eikä päässyt enää sängystä ylös.

Ritu kertoi, että hänen ongelmaansa oli hoidettu OUKSissä jonakin pakaralihasongelmana, jota oli ko. sairaalassa myös magneettikuvattu ja annettu hoito-ohjeet. Ne eivät kuitenkaan auttaneet.

Ritun välilevypullistuma äityi lopulta niin pahaksi onneksi Saksassa, että Ritu oli joutunut menemään sairaalaan ja hänen selkärankansa oli siellä heti magneettikuvattu.

Noiden kuvien perusteella todettiin, että vika ei olekaan missään pakaralihaksessa, vaan selkärangassa, josta välilevypullistuma oli heti myös onnistuneesti leikattu.

Nyt Ritu toipuu tavoitteenaan ensi vuoden Olympialaiset Koreassa.

Tämä Ritunkin tositarina osoittaa sen, että Suomen huippurheilussakaan kaikki ns. huoltopuoleen liittyvät asiat eivät välttämättä ole kilpailijamaiden tasolla.

Tässäkin mahdollisesti annetaan aivan turhaan pientä etua kilpailijamaille, kun erot ns. podium-urheilijoila ovat kuitenkin äärimmäisen pienet.

Huvittaa, kun eilenkin Ilta-Sanomat raportoi taas siitä, miten Suomi on maailman huippua lähes kaikilla aloilla.

Taloustutkimus oli selvittänyt, että omasta mielestämme etekin koulutus/opetus on meillä huippuluokkaa. 42%:ia vastanneista on sitä mieltä ja etenkin naiset.

Kakkosasiana on Suomen terveydenhuolto/-hoito ja terveyspalvelut. 17% vastanneista on ehdottomasti tätä mieltä.

Kyselyssä vain 2% vastanneista pitää Suomea hyvänä urheilumaana ja saunomisessakin tuli täsä kyselyssä hyvät pisteet vain 0%:lla vastaajista.

Ritu Roposen selkeä urheiluvamman hoitovirhe suomalaisessa yliopistollisessa sairaala osoittaa sen, että meillä on monissa asiassa rutkasti parantamisen varaa.

Epäilen, että asia koskee myös huippu-urheilua ja siihen liittyviä erilaisia huolto- ja terveyspalveluita.

Suomessa meillä on siis monessa asiassa käsijarru koko ajan päällä, mutta media jostain syystä ei halua paljastaa asioiden todellista tolaa.

Vielä voi pari mitalia tulla suomalaisille Lahdesta, jos voitelu onnistuu.



Vastaa viestiketjuun

Otsikko:*
Viesti:*
Lähettäjä:*
Sähköpostiosoite:
Lähetä vastaukset sähköpostiini: